Valmennuksessa tarkastellaan sekä lähiesihenkilöiden omaa että työyhteisön työhyvinvoinnin tilaa. Sisällöt antavat kokonaiskuvan hyvinvoinnin osatekijöistä ja konkreettisista työvälineistä ja verkostoista, joiden avulla rakentaa työhyvinvointia.
Hyvä lähiesihenkilötyö heijastuu asiakkaiden palvelukokemukseen sekä koko organisaation tarinaan ja menestykseen muuttuvassa, monimuotoisessa sote-kentässä.
Kenelle
Valmennus on suunnattu erilaisten sote-organisaatioiden (julkiset sote-palvelut, yritykset, yhdistykset jne.) lähiesihenkilöinä työskenteleville kuten palveluesihenkilöille, hoitotyön esihenkilöille, tiimivastaaville ja palvelupäälliköille.
Valmennuksessa käsiteltyjen asioiden viemistä käytäntöön työyhteisössä edistää, jos koulutus tarjotaan organisaatiokohtaisesti eri tiimeissä tai yksiköissä työskenteleville lähiesihenkilöille. Yhteisessä koulutuksessa he saavat vertaistukea ja pääsevät yhdessä ja samansuuntaisesti kehittämään organisaation toimintakuluttuuria ja työhyvinvointia.
Hyödyt
- Valmennus tarjoaa uusimman tutkimustiedon pohjalta kokonaiskuvan työhyvinvoinnin yksilöllisistä ja yhteisöllisistä tekijöistä.
- Lähiesihenkilöt kehittävät omaan käyttöönsä työhyvinvointia tukevia työkaluja ja verkostoja valmennuksen aikana.
- Valmennus auttaa hyödyntämään työhyvinvoinnin mittareita ja kartoitusten tuloksia rakentavasti ja osallistavasti työyhteisössä.
- Osallistujat laativat sekä henkilökohtaisen että työyhteisön hyvinvointisuunnitelman ja saavat ideoita, kuinka suunnitelmaa voidaan käyttää hyvinvoinnin johtamisessa.
- Työyhteisön hyvinvointi lisää työyksikön vetovoimaa ja edistää työhön sitoutumista, jolloin lähiesihenkilön aikaa säästyy muun muassa jatkuvasta rekrytointityöstä.
- Valmennuksessa tehtävät konkreettiset kokeilut ja suunnitelmat rakentavat työyhteisön mainetta välittävänä ja vastuullisena työpaikkana.
- Lopullinen hyötyjä on sote-palveluita käyttävä asiakas, joka kohtaa motivoituneen ja hyvinvoivan työntekijän.
Sisältöjä
Koulutukseen voidaan tilaajan toiveiden mukaisesti sisällyttää esimerkiksi seuraavia teemoja.
I Teema: Työhyvinvointi sote-esihenkilötyössä
Luodaan kokonaiskuvaa työhyvinvoinnin kentästä sekä yksilöllisestä ja yhteisöllisestä hyvinvoinnista sote-alalla. Työhyvinvointia tarkastellaan olennaisena osana johtajuutta ja lähiesihenkilötyötä. Sen valossa tarkastellaan oman työyhteisön työhyvinvoinnin tilannetta ja sitä, miten työhyvinvoinnin tilasta ja sen kehitystarpeista ollaan selvillä. Lisäksi paneudutaan sote-alan työympäristön kompleksisuuden ja muutosten tuomien haasteiden vaikutuksiin omassa työssä ja työyhteisössä. Käynnistetään henkilökohtaisen ja työyhteisön työhyvinvointisuunnitelmien rakentaminen.
Keskeiset sisällöt:
- Työhyvinvoinnin osatekijät – mistä työhyvinvointi rakentuu?
- Työhyvinvoinnin johtaminen esihenkilötyönä: rakenteet, työkalut ja käytännöt
- Sote-alan muutosten vaikutukset esihenkilötyöhön
- Oman työyhteisön työhyvinvoinnin tilanne ja haasteet kokonaisuutena
II Teema: Yksilöllinen hyvinvointi
Hahmotetaan, mistä yksilöllinen hyvinvointi rakentuu. Tarkastellaan kysymystä, miksi toiset jaksavat ja toiset väsyvät samassa työssä. Teeman sisällöt vahvistavat lähiesihenkilön keinoja ja kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Lähtökohtana on ajatus, että vain hyvinvoiva pystyy tukemaan toisten hyvinvointia.
Keskeisiä sisältöjä:
- Yksilöllisen hyvinvoinnin alueet: mielen hyvinvointi, fyysinen, sosiaalinen ja ammatillinen hyvinvointi
- Lähiesihenkilön oman hyvinvoinnin haasteet, kuten eettiset ristiriidat sote-lähiesihenkilötyössä
- Itsensä johtaminen ja rajojen asettaminen työlle
- Työkaluja oman hyvinvoinnin edistämiseen: keskittyminen ja rauhoittuminen kiireessä, huolenpito aivoista, palautuminen
- Materiaaleina hyödynnetään muun muassa professori Minna Huotilaisen videoita Aivot ja työ -koulutuksesta (palautumisosaaminen, U-käyrä, resilienssi, liikunnan merkitys)
III Teema: Hyvinvointia tuottava esihenkilötyö
Keskitytään esihenkilötyön ja johtamisen keinoihin vaikuttaa työhyvinvointiin. Tarkastellaan, minkälainen johtajuus lisää hyvinvointia. Tarkastelun kohteena on myös oman hyvinvoinnin vaikutus työyhteisöön. Keskiössä on ihmisten johtaminen. Teeman sisällöissä päästään tarkastelemaan ja kehittämään omaa johtamistapaa ja johtamiskäytäntöjä.
Keskeisiä sisältöjä:
- Arvostava vuorovaikutus, osallistava yhteistyö, valmentava työote, myönteisille asioille rakentaminen
- Myötätunto ja myötäinto
- Esihenkilön tietoisuus-, tunne- ja vuorovaikutustaidot
- Keskustelut (ml. kehityskeskustelut) työhyvinvoinnin tukemisen välineenä
- Näkökulmia työn organisointiin
IV Teema: Hyvinvoiva ja vetovoimainen työyhteisö
Tarkastellaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentamista moninaiseen, erilaisista ihmisistä muodostuvaan työyhteisöön. Perehdytään tekijöihin, joista yhteisöllinen, toinen toistaan tukeva ja työntekijöille vetovoimainen työyhteisö rakentuu.
Keskeisiä sisältöjä:
- Hyvinvoivan ja vetovoimaisen työyhteisön ydintekijät: yhteisöllisyys, moninaisuuden hyödyntäminen voimavarana, kaikkien osallistaminen, toimivat suhteet, kollegiaalisuus ja vertaistuki
- Työn mitoittaminen ja työn rajoista huolehtiminen suhteessa resursseihin
- Onnistunut rekrytointi ja perehdytys
- Alan vetovoimaisuus ja työyhteisön brändi sekä myönteiset asiakaskokemukset
- Työhyvinvointikyselyt ja muut mittarit: valinta, käyttö ja muutosten aikaansaaminen
V Teema: Tiedosta toiminnaksi – työhyvinvointiosaaminen arjessa
Kootaan valmennuksessa työstettyjä asioita kokonaisuudeksi ja omassa työssä sovellettaviksi käytännöiksi. Moduulissa tarkastellaan ja jaetaan valmennuksessa koettuja asioita, laadittuja työhyvinvointisuunnitelmia ja löytyneitä työkaluja. Moduulissa ratkotaan vielä mahdollisesti esille nousseita ongelmakysymyksiä ja jatkokehitetään laadittuja suunnitelmia ja työkaluja. Lisäksi tarkastellaan työhyvinvoinnin tukiverkostoja ja yhteistyötä niiden kanssa. Työskentely vahvistaa ja tukee kunkin seuraavia konkreettisia askelia työhyvinvoinnin rakentamisessa.
Keskeisiä sisältöjä:
- Verkostot voimavarana: yhteistyö työterveyshuollon ym. sidosryhmien ja kollegoiden kanssa
- Valmennuksessa koetun ja opitun jakaminen: laaditut työhyvinvointisuunnitelmat ja muut työkalut
- Ongelmakohtien jatkotyöstäminen ja suunnitelmien jalostaminen arkikäytäntöön
- Seuraavat konkreettiset työhyvinvoinnin vahvistamisen askeleet
Toteutustapa ja laajuus
Koulutuksesta voidaan räätälöidä organisaatiollenne haluamanne laajuinen kokonaisuus monimuotototeutuksena, joka sisältää osallistujan omaan työhön ja yksikköön sovellettavia tehtäviä sekä ohjausta.
Koulutus on suunniteltu kokonaisuudeksi, joten suurin hyöty työyhteisölle saavutetaan, kun valmennus koostuu kaikista teemoista välitehtävineen. Koulutus on parhaimmillaan, kun yhdelle teemalle varataan yksi lähipäivä ja koulutuspäivien väliin jätetään aikaa välitehtävien tekemiseen.
