Miten tukea nuoria ymmärtämään oman oppiaineen sisältöä, tekstejä ja tehtäviä? Millainen rooli oppiainekohtaisen kielen ja käsitteiden ymmärtämisellä on aineen opiskelussa?
Kielitietoisessa opetuksessa lähdetään liikkeelle siitä, että aineenopettaja opettaa samalla oman oppiaineensa kieltä ja sitä, miten oma tiedonala jäsentää maailmaa. Kielitietoisessa opetuksessa kiinnitetään huomiota myös oppimateriaalien tapoihin esittää ja opettaa ilmiöitä.
Opettaja saattaa sokaistua oman oppiaineensa kielelle, sillä sen käsitteet ja tekstilajit voivat olla opettajalle itsestään selviä. Tämän koulutuksen avulla toteutetaan kielitietoista opetusta lukioissa.
Kenelle
Kohderyhmänä koulutuksessa ovat lukion aineenopettajat. Koulutus voidaan järjestää yhden tai useamman oppilaitoksen opettajille.
Rakenne ja sisältö
Koulutus järjestetään 0,5–1 päivän mittaisena vuorovaikutteisena lähi- tai etäkoulutuksena. Koulutus sisältää asiantuntija-alustuksia, yhteistä keskustelua sekä työskentelyä aineryhmissä.
1. Alustus
- Mitä kielitietoinen opetus tarkoittaa käytännössä ja mitä se mahdollistaa oppimisen ja lukio-opetuksen kannalta?
- Kielitietoisuus ja monilukutaito LOPSissa
- Eri tiedonalojen kielet:
- oppiaineiden sanaston, kieliopin ja ”puheen” huomioiminen
- muut symbolijärjestelmät ja visuaaliset esitystavat (esim. matematiikan symbolikielet, käsite- ja tilastografiikka yhteiskuntaopissa, kuvataiteen tulkinta uskonnossa)
- tekstilajien suhteet (esim. historian argumentaatio vs. historialliset lähteet, kemian periaatteet vs. kemiallisten kokeiden ohjeet ja raportointi)
- tiedonalakohtainen käsitteellistäminen ja maailman tarkastelu käsitteiden läpi
- Konkreettisten tapausesimerkkien käsittelyä
2. Pienryhmätyöskentelyä omassa ainetiimissä kielitietoisen materiaalin ja tehtävien parissa
- Oman oppiaineen tekstien käsitteleminen ja työstäminen oppiaineryhmittäin
- Miten toimin kielitietoisesti omassa opetustyössäni?
3. Yhteenvetoa kielitietoisen opetuksen ideoista
