Lukiouudistuksessa opiskelijoiden hyvinvointi ja oppimisen tuki ovat keskeisessä asemassa. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoita, joilla on vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, pyritään tukemaan yhä paremmin muun muassa vastaamalla opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin. Tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa, edistää hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan sekä antaa valmiuksia jatko-opintoihin siirtymiseen.
HY+ järjesti aiheesta 8.4.2021 HY+digiaamun, jossa olivat puhumassa yliopistotutkija Minna Saarinen ja tutkimusavustaja Sonja Ojala Helsingin yliopistosta. He kertoivat muun muassa tuoreista tutkimustuloksista, joita Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeessa on saatu lukiolaisten tukeen ja hyvinvointiin liittyen.
Millaiset asiat vaikuttavat lukiolaisten hyvinvointiin?
Kuten Saarinen toi verkkotilaisuudessa esiin, opintojen ja muun elämän sovittaminen yhteen on monelle lukiolaiselle iso haaste. Opiskelun lisäksi lukiolaiset viettävät aikaa esimerkiksi töissä, harrastuksissa ja ystävien parissa.
”Monet asiat kilpailevat koulun kanssa”, Saarinen huomauttaa. Kiireisessä elämässä esimerkiksi unelle ja levolle ei aina jää tarpeeksi aikaa, millä on vaikutusta lukiolaisten hyvinvointiin.
Tutkimuksen mukaan myös opettajan antama arvostus, palaute ja välittäminen on opiskelijoille tärkeää. ”Lukiolaiset toivat vahvasti esille sitä, että opettajat huomaisivat heidät ja kysyisivät, mitä heille kuuluu”, Saarinen kertoo.
Luokattomassa lukiossa oman luokan puuttuminen ja jatkuvasti vaihtuvat ryhmät vaativat Saarisen mukaan lukiolaisilta varsin paljon. Uusien sosiaalisten suhteiden löytämisen, ryhmään kiinnittymisen ja kaveripiirin muodostamisen eteen on tehtävä enemmän töitä.
Kuten Saarinen toteaa, kaverit vaikuttavat lukiolaisen omaan toimintaan paljonkin. ”Ulkopuolelle jäämisen pelko on lukiolaisilla koko ajan läsnä.”
Lukiolaisten hyvinvointiin on vaikuttanut paljon myös etäopiskeluun joutuminen koronapandemian myötä. Moni lukiolainen koki tutkimuksen mukaan etäopiskelun ja siihen liittyvän eristäytymisen raskaaksi ja kuormittavaksi.
Toiminnanohjauksen taidot korostuvat
Ojala kertoi puheenvuorossaan, että tutkimuksen tuloksissa oman elämän ohjaus korostuu eniten eri hyvinvoinnin ulottuvuuksista ja osa-alueista. Oman elämän ohjaus konkretisoituu hänen mukaansa toiminnanohjauksen taidoissa.
Toiminnanohjauksen taidoilla tarkoitetaan psyykkisiä prosesseja, joiden avulla ihmiset kykenevät toimimaan tavoitteellisesti ja tilanteen vaatimalla tavalla. Tämä sisältää oman toiminnan suunnittelun, ohjauksen, arvioinnin ja tarvittaessa muuttamisen.
Ojala kertoo aihealueen nousseen korona-aikana paljon esiin myös lukion opettajien täydennyskoulutuksissa. ”Selkeästi toiminnanohjauksen haasteet ovat tulleet esiin uudella tavalla ja korostuneet etäopetuksen aikana.”
Toiminnanohjausta säätelevät järjestelmät kehittyvät Ojalan mukaan varsin myöhään, jopa 25 vuoden ikään asti, mutta niitä voidaan kaiken ikäisillä kehittää. ”Tärkeitä taitoja, jotka heijastuvat todella monenlaisiin asioihin opiskelussa, mutta myös kaikissa arjen toiminnoissa.”
Lukiolaisen ajanhallinnan tukeminen ja opetuksen strukturointi
Ojala kertoo, että tutkimuksessa lukio-opiskelijat ilmaisivat tarvitsevansa apua ajanhallinnassa, mikä tulee selvästi esiin etenkin etäaikana. Hän antaa muutamia vinkkejä siihen, miten toiminnanohjausta voidaan tukea ajanhallinnan näkökulmasta.
Yksi niistä on opiskelijan kanssa yhdessä tehtävä viikon opiskelusuunnitelma, jossa näkyvät eri oppiaineiden oppitunnit sekä niihin liittyvät tehtävät ja palautusajankohdat.
”Aluksi, jos ajanhallinnan kanssa on haasteita, kannattaa mieluummin varata liikaa aikaa, ettei tule liian optimistinen aikataulu, joka sitten tyssää siihen, että sitä ei saa toteutettua”, Ojala muistuttaa.
Hän tähdentää myös sitä, että suunnitelmaan on tärkeä merkata opiskelun lisäksi tauot ja vapaa-ajan tekeminen. Muuten tauot saattavat kokonaan unohtua, ja lisäksi vapaa-ajan tekemisen merkkaaminen aikatauluun tukee opiskelijan motivaatiota.
Jos ajankäyttö on opiskelijalle haasteellista, on hyvä aloittaa siitä, että opiskelija pitää yhden päivän aikana kirjaa kaikista tekemisistään ennen kuin varsinainen viikkoaikataulu tehdään, Ojala neuvoo.
Opiskelija siis pitää kirjaa siitä, mihin asioihin missäkin vaiheessa päivää kuluu aikaa ja kuinka paljon. ”Sitten löytyvät ne mahdolliset aikasyöpöt, joihin voi tarttua”, hän kiteyttää.
Ojala nostaa esiin myös opetuksen strukturoinnin, jonka avulla voi melko yksinkertaisilla keinoilla tukea toiminnanohjausta. Se hyödyttää hänen mukaansa hyvin monenlaisia opiskelijoita, eikä ainoastaan niitä, joilla on haasteita toiminnanohjauksessa.
Ojala mainitsee tehtävien pilkkomisen riittävän pieniin osiin sekä tarpeeksi pienten osatavoitteiden asettamisen. Lisäksi hänen mukaansa on hyvä vaihtaa toimintaa riittävän usein, eli ohjata siirtymään tehtävän seuraavaan vaiheeseen esimerkiksi kymmenen minuutin välein.
Lisäksi Ojala kehottaa selittämään keskeiset käsitteet ja toistamaan niitä riittävästi sekä varmistamaan, että opiskelijat ovat ymmärtäneet käsitteet. Kurssin tai oppitunnin aluksi on myös hyvä käydä läpi opetuksen rakenne, aikataulu ja tehtävät.
”Rutiinien ja selkeiden sääntöjen luominen arkeen tukee toiminnanohjausta”, Ojala toteaa. Kun opiskelijalla on selkeä käsitys siitä, mitä tapahtuu, se auttaa myös itsenäisessä opiskelussa.
Auttamiskulttuurin luominen koulun rakenteisiin
Tutkimuksessa enemmistö lukiolaisista koki, että tukea on lukiossa riittävästi ja jos tukea tarvitsee, sitä myös saa. Tämä on Saarisen mukaan varmasti kiinni myös opiskelijan omasta aktiivisuudesta tuen hakemiseksi.
Lukiolaiset toivoivat kuitenkin parempaa tiedotusta, miten ja miltä tahoilta missäkin tilanteessa tukea tulisi pyytää ja minkälaista tukea on saatavilla. Lisäksi lukiolaiset pitivät tärkeänä, että tukea voi hakea eri tahoilta ilman pelkoa leimautumisesta.
”Koulujen rakenteet ovat tässä mielenkiintoisessa fokuksessa; miten rakenteita voisi tarkkailla, muuttaa tai pohtia yhdessä”, Saarinen toteaa.
Hän nostaa esiin opiskelijoiden tukemista mahdollistavia tekijöitä, joita ovat muun muassa työntekijöiden osaaminen ja hyvä työilmapiiri. Opiskelijoiden tukemisen mahdollistamiseksi lukioissa kannattaakin kiinnittää huomiota myös työntekijöiden hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen.
Saarinen ja Ojala korostavat, että auttamiskulttuurin luominen koulun rakenteisiin on tärkeää, jotta apua olisi helppo hakea ja myös tarjota.
Kirjoittaja: Saara Kankainen
Lataa ja katso HY+digiaamun tallenne, josta saat lisää tietoa lukiolaisten hyvinvointia edistävistä tekijöistä.
Tutustu asiakaskohtaisiin koulutuksiin, joiden avulla voit kehittää muun muassa opiskelijoiden hyvinvointia sekä opiskelun ohjausta ja tukea lukiossasi. Jos olet kiinnostunut koulutuksesta organisaatiollesi, voit myös ottaa suoraan yhteyttä:
Selja Saarialho
Asiakkuuspäällikkö, opetus ja oppiminen
040 352 5004
selja.saarialho@hyplus.fi
