Työn murroksesta aiheutuva osaamisvaje näkyy monissa yrityksissä ja organisaatiossa. Yksi keino osaamisvajeen ratkaisemiseen on kouluttaminen, johon onkin jo alettu panostaa yhä enemmän. Olennaiseksi nousee kysymys, millaiseen koulutukseen kannattaa missäkin tilanteessa satsata. Millaista koulutusta henkilöstö tarvitsee tai keiden osaamista tulisi kehittää: esimiesten, johdon, työntekijöiden vai koko henkilöstön? Miten osaamisvaje havaitaan?
Osaamisvajeen paikantaminen
Kun työn tehokkuus takkuilee kokonaisvaltaisesti, voi olla vaikea löytää siihen konkreettista syytä. Aina ei olekaan itsestään selvää, millä osa-alueella oman yrityksen tai organisaation osaamisvaje piilee. Apua osaamisvajeen havaitsemiseen kannattaa pyytää jo varhaisessa vaiheessa, kun henkilöstön kouluttamista aletaan suunnitella.
Osaamisvaje voidaan paikantaa yhteiskehittämisen keinoin. Moni on tottunut kamppailemaan ongelmien kanssa yksin, mikä päätee monesti myös työelämässä. Kun uskalletaan kohdata eri toimialojen ja erilaisten osaamisten rajapinnassa, saadaan aivan uudenlaisia näkökulmia, joiden avulla pystytään ratkaisemaan monenlaisia haasteita. Osaamisvajetta ei siis kannata jäädä pähkäilemään itsekseen.
Koulutusta hankkivan yrityksen tai organisaation kannattaakin ottaa koulutuksen tarjoaja mukaan jo ennen kuin tarkalleen tiedetään, millaista osaamista halutaan kehittää. Kun tilanteeseen perehdytään kunnolla koulutusta järjestävän tahon kanssa, osaamisvaje tulee paikannetuksi ja sen paikkaamiseen saadaan juuri oikeanlainen koulutusratkaisu.
Opit perille koulutuksessa
Osaamisvajeen täyttämisen kannalta olennaista ei ole pelkästään se, mistä asioista henkilöstöä koulutetaan, vaan miten kouluttaminen tapahtuu. Toimivan koulutuksen taustalla ei ole pelkkä substanssiosaaminen opetettavasta aiheesta, vaan koulutusmenetelmien tulee olla oppijoiden kannalta mahdollisimman suotuisia.
Yleensä koulutusta ei kannata toteuttaa pelkästään perinteisillä tavoilla. Mukana voi olla yhteiskehittämistä tai yhteissuunnittelua esimerkiksi digitaalisten välineiden avulla. Sulautuva oppiminen (blended learning) yhdistää oppimisprosessiin erilaisia oppimistapoja ja -ympäristöjä, mikä auttaa erilaisia oppijoita ja pitää koulutuksen kaikille kiinnostavana.
Erilaisten opetusteknologioiden lisäksi tarvitaan usein myös yhteisöllistä oppimista, tilanteita, joissa koulutettavat näkevät toinen toisensa. Teknologia ei pysty aina välittämään eleitä, ilmeitä tai tunteita, jolloin oppimisprosessista voi jäädä pois jotain olennaista.
Myös kyky jakaa tietoa on työelämässä tärkeää. Koulutusta ei kannata välttämättä hankkia oman yrityksen tai organisaation erikoisalueista, vaan opettaa henkilöstölle keinoja, joiden avulla he itse voivat kouluttaa muita tai välittää tietoa työyhteisössään.
Olennaista koulutuksen toteuttamisessa on koulutuksen järjestäjän vankka pedagoginen tietämys ja asiantuntemus oppimistavoista ja oppimisympäristöistä. Oppimisen täytyy olla koukuttavaa ja innostavaa, millä varmistetaan, että opit saadaan varmasti perille.
Kirjoittaja: Saara Kankainen
HY+ auttaa sekä osaamisvajeen tunnistamisessa että sen ratkaisemisessa. Ota yhteyttä, niin autamme sinua löytämään sopivan koulutusratkaisun. Kannattaa myös käydä tutustumassa HY+:n yrityksille ja julkissektorille suunnattuihin koulutusratkaisuihin.
