Koulupoissaolot ovat ilmiö, joka koskettaa jokaista suomalaista koulua ja jokaista suomalaista lapsiperhettä. Kaikki lapset ovat joskus poissa koulusta, mutta toisille lapsille poissaoloja kertyy liikaa. Näitä liikaa poissaoloja kerryttäviä lapsia ja nuoria meillä on nyt liian paljon.
Mitä tästä sitten seuraa? Tiedämme, että perusopetuksessa on tälläkin hetkellä kymmeniä tuhansia oppilaita, joilla on ongelmallisia koulupoissaoloja. Nämä oppilaat ovat läsnä opetuksessa alle kahdeksankymmentä prosenttia oppitunneista. Hukkaamme poissaolojen myötä kymmeniä miljoonia tunteja opetusta joka vuosi. On aivan selvää, että olemalla läsnä vain osan yhdeksänvuotisesta perusopetuksesta ei oppilas voi saada samoja tietoja, taitoja ja kokemuksia kuin silloin jos paikalla ollaan lähes täydet sata prosenttia.
Tietoja ja taitoja voi toki hankkia myös myöhemmin elämässä. Perusopetuksella on kuitenkin monia muitakin tärkeitä tehtäviä kuin oppiaineiden opettaminen: koulussa harjoitellaan vuorovaikutustilanteita muiden lasten ja aikuisten kanssa, opetellaan kantamaan vastuuta omista asioista, ylittämään vaikeuksia ja sietämään painetta sekä harjoitellaan jakamaan ja kokemaan iloa sekä onnistumista muiden kanssa. Kaikkea tätä on hyvin vaikea harjoitella ilman vertaisten seuraa. Lisäksi lapsuudessa ja nuoruudessa jokaisen identiteetti ja toiminnallinen minäkuva rakentuvat ja näiden kehittyminen vahvaksi vaatii paljon erilaisia kohtaamisia ja kokemuksia. Jokainen koulupäivä on tällä polulla tärkeä ja merkityksellinen.
Perusopetus on ponnahduslauta eteenpäin elämässä
Monille meistä työ on yksi elämän tärkeistä kulmakivistä ja tärkeä osa merkityksellistä arkea. Työn kautta saamme kokemuksia, jotka lisäävät elämän merkityksellisyyttä. Koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet jo alakoulussa voivat vaikuttaa opintoihin toisella asteella ja sitä kautta myös työelämään. Mikäli oppilaalla on ongelmallisia koulupoissaoloja yläkoulussa, ne harvemmin loppuvat itsestään siirryttäessä toiselle asteelle. Kouluun kiinnittymisen tukeminen ja poissaoloihin puuttuminen on yksi niistä tekijöistä, joilla turvataan lapsen tai nuoren polkua myös perusopetuksesta eteenpäin aina mielekkääseen työelämään saakka. On suuri tragedia, jos ovet jatko-opintoihin ja työelämään sulkeutuvat jo ennen kuin lapsi päättää peruskoulunsa. Tarvitsemme yhteiskuntaamme nyt ja tulevaisuudessa hyvinvoivia ja elämänsä merkitykselliseksi kokevia aikuisia, joilla on vahva kokemus siitä, että he pärjäävät elämässä.
Jokaisella ongelmalla on alku
Koulupoissaolojen taustalla lymyilee tietenkin kasapäin erilaisia syitä ja selityksiä. Meillä on yhteiskunnassa laajemminkin vaikuttavia ilmiöitä kuten sota ja talouden taantuma, lasten ja nuorten yleinen huonovointisuus, nyt jo melkein unohdettu pandemia, some sekä kaikenlaista muuta isompaa ja pienempää. Voitaneen kuitenkin todeta, että jos lapsi ei pysty kiinnittymään koulunkäyntiin – joku on huonosti. Vuoteni asiakastyössä lasten ja nuorten äärellä ovat opettaneet sen, että jos joku asia on huonosti, se on aina alkanut jostain. Kaikille asioille on olemassa alku ja loppu, vaikka toisinaan niitä on vaikea nähdä. Valitettavan usein juuri se asioiden alku jää näissä poissaoloasioissa meiltä aikuisilta huomaamatta. Uskon vahvasti siihen, että systemaattisella ehkäisevällä työllä sekä tekemällä strukturoitua varhaista puuttumista poissaoloasioissa, voimme onnistua huomaamaan sen alun aiempaa useammin ja estämään ei-toivottuja kehityskulkuja.
Vakava haaste vaatii kaikkien huomiota
Koulupoissaolot ovat vakava haaste, joka vaatii huomiota ja toimia kaikilta osapuolilta – kouluilta, kodeilta sekä sosiaali- ja terveyspalveluilta. Poissaolojen ehkäiseminen ja vähentäminen on paitsi yksilön myös yhteiskunnan etu. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus laadukkaaseen opetukseen ja turvalliseen koulunkäyntiin. Perusopetuslaissa on määritelty, että poissaolojen ehkäisy, niiden systemaattinen seuranta sekä niihin puuttuminen on osa koulujen työtä. Tämän työn äärellä meillä on kuitenkin vielä paljon opittavaa, jotta saamme jo vuosia lisääntyneet koulupoissaolot kääntymään laskuun.
Kirjoittaja: Niina-Kaisa Perälä, Kouluttaja, kehittäjä, Toimintaterapeutti YAMK
HY+:n Kouluun kiinnittyminen ja koulupudokkuuden ehkäiseminen -koulutus tarjoaa laadukasta tietoa ja konkreettisia työvälineitä oppilaiden kouluun kiinnittymisen tukemiseen ja poissaoloihin puuttumiseen. Osallistujat saavat koulutuksesta konkreettisia työkaluja ja malleja sekä tukea niiden soveltamiseen käytännössä. Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja kohderyhmään kuuluville maksuton. Lue lisää ja ilmoittaudu >>
