Olen saanut tutustua suomalaisen koulutuksen globaalisti vahvaan kysyntään viimeisen kahden vuoden aikana. Olen varma, että kova kysyntä ei kestä loputtomasti, jos tilaisuuksiin ei tartuta. Kilpailu on tälläkin rintamalla kuitenkin kovaa.
Aloittaessani Helsingin yliopistossa HY+ Oy:n toimitusjohtajana vuonna 2016, olin yllättynyt Aasian ja Lähi-Idän matkoillani, kuinka kansainvälisesti suuressa arvossa suomalaista koulutusjärjestelmää ja opettajien koulutusta pidetään. Toki myös metsätietieteitä, luonnontieteitä ja lääketiedettä arvostetaan, ja lisäksi kansainvälinen sopimusoikeus tuntuu kiinnostavan, mutta vasta peruskoulun ja lukion opettajien sekä oppilaitosjohdon koulutusten jälkeen.
Kerran paluumatkalla Suomeen Saudi-Arabiasta Dubain lentokentällä kävin kysymässä satunnaiselta lentokenttävirkailijalta, näkisikö hän koneeltaan, missä kadonnut matkalaukkuni seilaisi. Laukkuni, joka siis jo menomatkalla hävisi Pariisin lentokentälle ja josta en ollut saanut koko matkallani juurikaan tietoja.
Nähdessään passini virkailija huudahti: ”Wau, oletko Suomesta? Tiedätkö, minä laittaisin heti kaikki lapseni suomalaiseen kouluun, jos voisin. Hetkinen, näytän sinulle älypuhelimestani muutamia klippejä suomalaisesta päiväkodista. Niin rentoa ja leikkisää… Katsopa näitä sillä välin, kun etsin laukkuasi”. Olin liikuttunut. Katselin videoita, jotka omissa silmissäni näyttivät melkoisen tavanomaiselta päiväkotitoiminnalta – siis suomalaisen silmissä. Samalla ajattelin, miten emme itse aina osaa riittävästi arvostaa osaamistamme ja hienoja olosuhteitamme.
Uusimmat vuoden 2017 PISA tulokset ovat edelleen rohkaisevaa luettavaa. Yhteisöllisyyden taidoissa suomalaiset ovat maailman kärkeä, ja muissakin jo aikaisemmin testatuissa aineissa kärkikastia. Toki huolen aiheitakin löytyi poikien heikommista tuloksista tyttöihin verrattuna.
Suomalaiselle koulutusviennille olisi nyt todella kysyntää. Ruotsi, Kanada ja monet perinteiset koulutusvientimaat painelevat Suomen ohi oikealta ja vasemmalta ja ottavat kaiken hyödyn irti suomalaisten hyvästä maineesta. Nyt kun suomalaisella koulutusosaamisella on kysyntää, siihen kannattaisi vastata. Suomalaisten yliopistojen ja muiden koulutustarjoajien tulisi yhdistää voimansa kansainvälisten markkinoiden kovan kilpailun taklaamiseksi. Kun suomalaista osaamista viedään eteenpäin yhdessä, hyötyvät kaikki osapuolet.
Täydennyskoulutusta, yritystoimintaa ja muuta elinkeinoelämää hyödyttävä kaupallinen toiminta yliopistoissa ei ole pois korkeatasoisesta tutkimuksesta, vaan se pikemminkin tuo lisäarvoa tieteen tekemiselle. Globaali maailma on jo täällä. Huippututkijat ja -kouluttajat sekä kasvuyrittäjät liikkuvat siellä, missä kansainvälistä osaamista ja koulutusyhteistyötä arvostetaan ja edistetään myös kaupallisessa mielessä.
Kirjoittaja: Marjaana Suutarinen, Toimitusjohtaja, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+
