Johtamisoppeja syntyy kuin sieniä sateilla. Eettinen näkökulma on yksi uusi lisä johtajan työkalupakkiin. Olemme Henriikka Mustajoen kanssa kehittäneet ennakoivan etiikan metodia osaksi tukemaan yritysten arkista päätöksentekoa niin että eettisiin kysymyksiin voitaisiin tarttua ennen kuin niitä tulee ongelmia. Kommunikaatiotutkijana minua kiinnostaa, miten dialogi toimii näiden päämäärien saavuttamiseksi.
Sekä yhteiskunnan että yrityksen menestyksen keskeinen tekijä on luottamus. Jos ei ole luottamusta, sinua ei kuunnella. Jos sinua ei kuunnella, et saa viestiäsi perille. Jos et saa viestiäsi perille, et voi johtaa. Siksi johtamista ja kommunikaatiota pitää tarkastella sen kannalta, miten ne edistävät luottamuksen syntymistä. Näin se menee.
1. Kuuntele
Johtajaksi valikoituu ihmisiä, jotka osaavat puhua innostavasti, vakuuttavasti ja uskottavasti. Haastattelutilanteissa he joutuvat vakuuttamaan valitsijat puheellaan. Heiltä ehkä kysytään, osaavatko he kuunnella, johon he vastaavat että mielestänsä osaavat. Harva kuitenkin osaa.
Kuuntelu on tärkeää monesta syystä. Sitä kautta johtaja saa tietoa siitä, mitä yrityksessä todella tapahtuu. Ilman tätä tietoa on vaikea kehittää yritystä. Samalla lisääntyy luottamus siihen, että työntekijän ääntä halutaan kuunnella.
2. Varmista että purkukanava toimii
Kaikilla työpaikoilla yksi suosituimmista puheenaiheista on se, että ”ne siellä” eivät ymmärrä meitä. Osa tästä purkupuheesta on luonnollista nurinaa, jonka avulla luodaan yhteishenkeä. Mutta jos siitä tulee ainoa tapa keskustella, asialla tulisi tehdä jotakin.
Alinomainen purkupuhe siirtää vastuun työpaikan kehittämisestä pelkästään johtajille. Korkean hierarkian kulttuureissa monet työntekijät haluavatkin tätä, mutta suomalaisuuteen kuuluu ihmisten autonomia ja henkilökohtainen vastuu myös työpaikoilla. Koska suuressa yrityksessä johtaja ei voi tavata jatkuvasti kaikkia työntekijöitä, tarvitaan kanavia, joita myöten tieto kulkee suoraan ylhäältä alas ja alhaalta ylös.
Jos esimies-, ammattiyhdistys- tai työsuojelukanava ei herätä riittävästi luottamusta, mahdollinen väylä on demokratian yksi muoto, seitsemän hengen porukat, jotka valitsevat puhemiehensä tai puhenaisensa seuraavan tason seitsikkoon.
3. Julkista ajankäyttösi
Sekä johtajan että työntekijän ajankäyttö heijastaa heidän arvojaan ja siksi se on aina myös eettinen valinta. Jos pomoa ei ”koskaan näy täällä”, se tulkitaan niin, että hän ei arvosta meidän työtämme. Johtajan olisi hyvä paljastaa aikapiirakkansa koko työyhteisölle: kuinka paljon hän käyttää aikaansa ulkopolitiikkaan eli sidosryhmätyöhön ja markkinointiin, kuinka paljon keskusjohdon palavereihin ja omaan ajatteluun, kuinka paljon informaation jakamiseen ja dialogiin työyhteisön kanssa ja kuinka paljon jää aikaa tavata yksittäisiä työntekijöitä.
Kun johtajan ajankäyttöpiirakka on tiedossa, työntekijöiltä voidaan kysyä, miten sitä olisi hyvä heidän näkökulmastaan muuttaa. Olisiko pomon hyvä näkyä työpaikan käytävillä useammin ja käyttää vähemmän aikaa sidosryhmätyöhön vai ehkä päinvastoin? Jos ehdotus on johtajan mielestä hyvä, hän voi toimia sen mukaisesti. Jos se ei tunnu hyvältä, hän on velvollinen perustelemaan mielipiteensä.
4. Ole johdonmukainen
Yrityksen tulee olla herkkä reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin. Joidenkin linjausten tulee kuitenkin olla pitkäaikaisia, jotta ne tehoaisivat. Kemiran legendaarinen johtaja Yrjö Pessi kertoi, että yritykseltä meni seitsemän vuotta sen ymmärtämiseen, mitä tarkoittaa kansainvälistyminen. Tavoitteita tulee jaksaa toistaa ja toistaa. Olemme uskossamme hauraita, siksi uskovaiset käyvät kerran viikossa kirkossa saamassa vahvistusta uskolleen. Vaikka saman asian jauhaminen työpaikalla voi tuntua saarnaamiselta, sitä täytyy jaksaa tehdä, jos tavoitteena on tehdä joitakin asioita toisin kuin ennen.
5. Varo ”kaikki sen jo tietää” -harhaa
Johtaja joutuu puhumaan monelle eri ryhmälle samasta asiasta. Jo kahden tai kolmen kerran jälkeen hänelle tulee helposti harhakuva siitä, että tämänhän jo kaikki tietävät. Ihmisiä harmittaa, jos heidän oletetaan tietävän sellaista, jota he eivät tiedä. Heille tulee mielikuva, että he eivät kuulu siihen joukkoon, joka saa kuulla ajoissa tärkeistä asioista. Samalla luottamus rapistuu.
6. Ota kuulijat huomioon
Tärkein osa dialogitaitoa on kyky ottaa kuulija huomioon, eli hienommin sanottuna recipient design. Kaikki sen tietävät, mutta käytännön keskustelutilanteissa se usein unohtuu. Saatamme puhua liian vaikeasti, koska meiltä puuttuu ymmärrys siitä, millaiset pohjatiedot kuulijoilla on. Tai tiedämme tämän, mutta emme jaksa ottaa tämä huomioon, koska aivomme pääsevät vähemmällä, jos puhumme aina samalla tavalla.
Puheen mukauttamiseen kuulijan mukaan kannattaa on kuitenkin pistää kognitiivista energiaa, koska muuten viesti jää helposti matkalle. Sitä paitsi ihmiset arvostavat, jos heille puhutaan niin, että he ymmärtävät.
7. Kerro avoimesti, miksi et voi olla aina avoin
Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat hyvästä ja se lisää luottamusta ja ymmärrystä siihen, miksi toimitaan niin kuin toimitaan. Useimmiten avoimuutta on liian vähän. Kaikissa asioissa ei voida kuitenkaan olla avoimia. On keskeneräisiä kauppaneuvotteluita, täysin alustavia sisäisen kehittämisen suunnitelmia tai johdon henkilöjärjestelyitä, joilla ei ole mielekästä huolestuttaa kaikkia työntekijöitä. On avoimesti puhuttava, miksi johtaja ei voi olla aina avoin.
Missä tässä oli se etiikka? Etiikka on valintoja työpaikan arjessa. Niiden takana on periaatteita ja arvoja ja pohdintaa siitä, mikä on parasta eri osapuolten näkökulmasta.
Kirjoittaja: Emeritusprofessori Arto Mustajoki
Lue lisää ennakoivasta etiikasta.
