Koulutuksen erilaisilla toteuttamiseen liittyvillä ratkaisuilla voimme ehkäistä tai edistää oppimista. Sillä mitä ajattelemme esimerkiksi oppimisesta, opettamisesta, oppijaroolista ja tiedosta on merkitystä myös koulutuksen vaikuttavuuden näkökulmasta.
Luennointi on yksi koulutuksen muoto ja sillä on oma hyvä paikkansa esimerkiksi tiedon jakamisessa isolle osallistujamäärälle. Erilaiset fasilitoivat ja osallistavat ryhmämenetelmät taas tukevat oman ja ryhmän ajattelun kehittymistä, jolloin lopputulos on usein enemmän kuin mihin oppija olisi yksin yltänyt. Ryhmä paitsi haastaa omaa ajattelua ja käsityksiä, niin voi toimia myös oppimisen motivaattorina tarjoten näin emotionaalista tukea. Tämä jää usein puuttumaan yksin opiskellessa. Parhaimmillaan hyvin suunniteltu ja rakennettu ryhmän oppimisprosessi tukee ja rikastaa oppijan oppimista, jolloin koulutuksen hyöty on myös osallistujalle suurempi.
Puhutaan myös koulutuksen ja opetuksen konstruktiivisesta linjakkuudesta, joka tukee aktiivista ja ymmärrykseen pyrkivää oppimista. Linjakkuudella tarkoitetaan sitä, että koulutuksen tavoitteet, sisältö, menetelmät ja arviointi ovat linjassa keskenään. Lisäksi oppimisilmapiiri nähdään linjakkuudessa tärkeänä tekijänä. Edellä mainitut tekijät tulee ottaa huomioon jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa.
Oppiminen on sosiaalinen tapahtuma
Näemme oppimisen parhaimmillaan vuorovaikutteisena, sosiaalisena ja yhteistoiminnallisena tapahtumana, jossa oppijat valikoivat, jäsentävät ja rakentavat tietonsa itse yhdessä muiden kanssa suhteuttaen tietoa omaan työkontekstiinsa (vrt. sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys). Kun oppijat pääsevät kouluttajien ja valmentajien kanssa pohtimaan uusimman tutkimustiedon yhteyttä arjen työhön ja kehittämiään omia ja yhteisiä työkäytäntöjä, tulee koulutuksesta sekä vaikuttavaa että hauskaa. Tällöin siitä hyötyvät osallistuja, työyhteisö ja koko organisaatio.
Sairaanhoitaja Seija Pallaskorpi kertoo omista oppimiskokemuksistaan ryhmänohjaajakoulutuksessa:
Koin suurta innostusta, kun sain mahdollisuuden osallistua ”Kliininen hoitaja asiantuntijaryhmän vetäjänä” -koulutukseen. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja erilaisista vuorovaikutukseen liittyvistä ilmiöistä työyhteisössä. Olen työskennellyt vuodesta 1988 lähtien hematologisella osastolla, ja päässyt näkemään erilaisia kehitysvaiheita hoitotyön ja hoitotyötä tekevien ihmisten välisen kommunikaation alueella. Näiden vuosien aikana sairaanhoitajan rooli on kokenut muutoksen lääkärin apulaisesta oman työnsä asiantuntijaksi.
Magneettisairaala -mallin mukainen suuntautuminen on tuonut oman lisänsä sairaanhoitajan roolin muuttumiseen; nyt tarvitaan taitoja tehdä ryhmänä kehittämistyötä – neuvotella, ohjata ja opettaa siten, että tavoitteen saavuttaminen, korkeatasoiset kriteerit täyttävä hoitotyö, mahdollistuu.
Tänä päivänä työni haasteena on potilashoidon lisäksi toimiminen erilaisissa ryhmissä; ohjaajana, osallistujana, oppijana – miten voisin parhaalla mahdollisella tavalla antaa oman panokseni ryhmän tavoitteen saavuttamiseksi ja millä keinoilla pystyn parantamaan vuorovaikutustaitojani?
Koulutus ylitti kaikki odotukseni. Olin tottunut perinteiseen, luentomaiseen koulutukseen, jossa kuulijan rooli on enemmän tai vähemmän passiivinen. Nyt kouluttaja Marianne Terkki-Mallat yhdessä Sari Laurilan kanssa tempaisi meidät mukaan mielenkiintoiselle matkalle ryhmänohjaamisen, ryhmämenetelmien ja vuorovaikutuksen moniulotteiseen maailmaan. Kouluttajilla oli positiivinen ote sekä kyky innostaa ja aktivoida jokaista osallistujaa; koin sen myös oppina itselleni tulevia ryhmätilanteita varten. Harjoittelimme myös vaikeaa kuuntelemisen taitoa.
Erinomainen lukumateriaali antoi tukevan pohjan aktiiviselle osallistumiselle ja omalla kohdallani innosti myös hankkimaan lisää tietoa. Jouduimme haastamaan itseämme erilaisissa käytännön harjoituksissa; itsensä likoon laittaminen ja toisten harjoitusten seuraaminen hyväksyvässä ja kannustavassa ilmapiirissä antoi tukea omalle roolille toimia ryhmän vetäjänä.
Moni ryhmäläinen koki myös saavansa vertaistukea toisistaan koulutukseen osallistuneista ja päätimme käyttää mahdollisuuden yhteydenpitoon organisaatioille tarkoitetun sosiaalisen verkoston, Yammerin, kautta. Koen saaneeni enemmän kuin odotin tältä koulutukselta. Miten paljon se antaa iloa ja hyötyä omaan työhöni, riippuu minusta itsestäni.”
Seija Pallaskorpi, Sairaanhoitaja kantasolujensiirtoyksikössä Meilahden Kolmiosairaalassa
Miten koulutuksesta tai valmennuksesta sitten saa mukaansatempaavan ja oikeasti oppimista edistävän? Tutustu esimiestyön ja henkilöstön kehittämisen avoimiin koulutuksiimme.