Ajankohtaista kriminologiaa -koulutuksessa pääset päivittämään tietämystäsi alan tutkimuksen nykytilasta. Koulutus keskittyy niihin kriminologian osa-alueisiin ja kysymyksiin, joissa näyttöperusta on viime vuosina vahvistunut ja/tai tutkimustila on muuten muuttunut.
Kriminologian tietämys ja rikollisuuden ehkäisyn ammattikäytännöt vaativat jatkuvaa tietojen päivittämistä. Kriminologia on empiirinen tieteenala, joka tutkii rikollisuutta ja sen kontrollia. Empiiriselle tutkimukselle on ominaista, että siihen pohjautuva näyttö ja ymmärrys tarkentuvat usein nopeassakin tahdissa, ja aivan uusiakin tuloksia voi nousta esiin. Alan asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevien onkin hyvä ylläpitää kontaktia tutkimuksen etulinjaan.
Hyödyt ja tavoitteet
Koulutuksen tavoitteena on tarjota osallistujille ajantasainen kokonaiskuva kriminologian keskeisistä ilmiöistä sekä vahvistaa kykyä soveltaa tutkimustietoa omassa työssä.
Koulutuksen jälkeen
- olet päivittänyt tietämyksesi kriminologian tutkimuksen kansainvälisestä ja kotimaisesta etulinjasta alan keskeisillä teema-alueilla
- tunnistat rikoskäyttäytymisen selittämisen uudet tulokset sekä toisaalta kriminaalipolitiikan tutkimuksen muuttuvan tutkimustilan
- hallitset koulutuksessa käsiteltyjen tutkimusalueiden ajankohtaiset kysymykset ja keskeiset tulokset
- tiedät, miksi empiirisen tutkimuksen tulokset muuttuvat ja mitä se merkitsee asiantuntijatyön kannalta
- ymmärrät näyttötason käsitteen merkityksen, eli sen, että tutkimusasetelman vahvuus vaikuttaa siihen, kuinka vakuuttavaa näyttöä tutkimus antaa jonkin ilmiön tai toimenpiteen vaikutuksesta
- tunnistat ja tiedät myös keskeiset tavat seurata tutkimustilaa omatoimisesti koulutuksen jälkeen, esimerkiksi FINPREV-tietokannan avulla.
Koulutuksen hyväksytysti suoritettuasi saat Helsingin yliopiston valtiotieteelliseltä tiedekunnalta 2 opintopisteen suorituksen.
KENELLE
Koulutus on suunnattu kaikille, jotka työskentelevät rikollisuuteen tai sen kontrolliin liittyvissä tehtävissä ja tarvitsevat ajantasaista tutkimustietoa työnsä tueksi. Se soveltuu sekä kriminologiaa aiemmin opiskelleille että uusille aiheesta kiinnostuneille.
Koulutus sopii erityisesti
- rikosoikeus- ja rikosseuraamusalan ammattilaisille (esim. poliisit, syyttäjät, tuomarit) mukaan lukien johtotehtävissä toimivat
- turvallisuus- ja kriminaalipolitiikan asiantuntijoille ja suunnittelijoille sekä alan lainvalmistelussa toimiville
- kuntien ja hyvinvointialueiden turvallisuus- ja rikoksentorjuntatyöhön
- oikeustoimittajille ja alan tiedotustehtävissä toimiville
- sosiaali- ja terveysalan toimijoille
- opetusalan ammattilaisille (esim. yhteiskuntaopin ja psykologian opettajat).
SISÄLTÖ JA TOTEUTUS
Koulutus keskittyy kriminologian osa-alueisiin, joissa tutkimustieto on viime vuosina merkittävästi tarkentunut tai muuttunut. Muutosten taustalla ovat sekä rikollisuuden ilmiöiden kehitys että tutkimusmenetelmien edistyminen. Sisällöllisesti koulutus käsittelee sekä rikollisuuden piirteitä ja syitä että kriminaalipolitiikan kysymyksiä (mitkä keinot toimivat rikollisuuden ehkäisyssä).
Tietoiskumaiset etäluennot kestävät noin 40 minuuttia, jonka jälkeisessä vuorovaikutteisessa osuudessa opettaja jää keskustelemaan osallistujien kanssa. Yhden teeman kokonaiskesto on yksi tunti.
Luennot tallennetaan koulutuksen Moodle-sivulle siten, että ne ovat vain koulutukseen osallistuvien käytössä ja rajatun ajan.
Koulutuksen aikataulu
ti 24.11.
klo 9–10 Perimän rooli rikollisuudessa, Antti Latvala
klo 10–11 Parisuhdeväkivallan myytit ja todellisuus, Maiju Tanskanen
to 26.11.
klo 9–10 Rikollisuuden trendit, Matti Näsi
klo 10–11 Digitalisaation vaikutus rikollisuuteen ja sen torjuntaan, Markus Kaakinen
ti 1.12.
klo 9–10 Väkivallan ennakointi ja riskiarviot, Miisa Törölä
klo 10–11 Onko rangaistuksilla vaikutusta?, Janne Kivivuori
to 3.12.
klo 9–10 Sosiaali- ja koulutuspolitiikan rooli, Karoliina Suonpää
klo 10–11 Oikeustaju, Karoliina Suonpää
ti 8.12.
klo 9–10 Tutkimusperustainen asiantuntijuus ja tiedolla johtaminen, Janne Kivivuori
Suorittaminen
Koulutukseen voi osallistua ilman opintopisteiden suorittamista. Mikäli haluaa opintopisteitä ja todistuksen koulutuksen osaamistavoitteiden saavuttamisesta, koulutuksen voi suorittaa 2 opintopisteen laajuisena. Suoritus mitataan esseetehtävällä, joka perustuu luentoihin ja luennoilla annettuun lisäkirjallisuuteen. Esseen voi toteuttaa joko puhtaasti tutkimustilan kuvauksena jonkin luennon aiheesta, tai suhteuttaen luentosisältöjä omiin työtehtäviin. Esseen vaadittu pituus on noin 5 sivua. Esseen tehtävänanto täsmennetään koulutuksen alussa.
Lopputyö arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty. Koulutuksen suorittaneet saavat digitaalisen osaamismerkin.
Saavutettu osaamistaso: 3/5 (Competent performer)
Korvaavuus
Ajankohtaista kriminologiaa -koulutuksen suoritus voidaan hyväksilukea osasuorituksena useissa Helsingin yliopiston kriminologian opintosuunnan jaksoissa (kandi- ja maisteritason tutkinto-ohjelmissa).
Kriminologian tiedotuslista*
Osallistujat voivat ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittautua kriminologian sidosryhmälistalle, jolloin he saavat myös koulutuksen jälkeen informaatiota kriminologian kehityksestä ja tapahtumista. Koulutuksen suorittaminen tukee siten tutkimustilan seuraamista myös koulutuksen jälkeen. (*Tietosuojailmoitus)
KOULUTTAJAT
Koulutuksen opettajat ovat Helsingin yliopiston kriminologian opintosuunnan opettajia:
YTT Markus Kaakinen, kriminaalipolitiikan apulaisprofessori
VTT Janne Kivivuori, kriminologian professori (vastuuopettaja)
FT Antti Latvala, kriminologian professori
VTT Matti Näsi, kriminologian yliopistonlehtori
VTT Karoliina Suonpää, yliopistotutkija
VTT Maiju Tanskanen, tutkijatohtori
YTT Miisa Törölä, yliopistotutkija
LISÄTIETOA
Koulutus kohdentaa huomion niihin kriminologian osa-alueisiin ja kysymyksiin, joissa on viime vuosina tapahtunut näyttöperustan vahvistumista ja/tai tutkimustilan muutosta. Muutokset johtuvat useista seikoista. Ensinnäkin itse ilmiö – rikollisuuden piirteet, syyt, seuraamukset ja ehkäisyn keinot – muuttuu. Toiseksi empiiriset tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet ja parantuneet. Sekä rikollisuuden mittaamisen että syysuhteiden tutkimuksen keinot ovat kehittyneet.
