Ammatillisessa koulutuksessa henkilöstö kohtaa opiskelijoita, joilla on erilaisia oppimisen ja toiminnan haasteita. Yhä useammin näiden taustalla on neuropsykiatrisia piirteitä, esimerkiksi tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen tai vuorovaikutuksen pulmia. Moni nuori tarvitsee joustavia tapoja oppia ja tulla kohdatuksi.
Ratkaisukeskeinen työote siirtää huomio ongelmien sijasta siihen, mikä jo toimii, ja miten näitä asioita vahvistetaan. Tämä pieni, mutta merkityksellinen, suunnanmuutos voi muuttaa sekä opettajan kokemusta omasta pystyvyydestään että opiskelijan kokemusta onnistumisesta ja osallisuudesta.
Miksi ratkaisukeskeisyys toimii?
Kun opiskelija tuntee tulevansa nähdyksi onnistumisten ja vahvuuksien kautta, hänen motivaationsa ja itseohjautuvuutensa kasvavat. Tutkimusten mukaan ratkaisukeskeinen lähestymistapa voi lisätä nuorten toimijuuden tunnetta ja vähentää ongelmakäyttäytymistä.
Neuropsykiatriset piirteet ja oppimisen tukeminen
Neuropsykiatriset oireyhtymät, kuten ADHD ja autismikirjo, vaikuttavat muun muassa tarkkaavuuteen, impulssien hallintaan, toiminnanohjaukseen ja vuorovaikutukseen. Näiden seikkojen ymmärtäminen auttavat opettajaa luomaan oppimisympäristöjä, jotka tukevat keskittymistä ja joustavuutta.
Yksi tärkeimmistä havainnoista tutkimuksissa on se, että vuorovaikutuksen laatu ratkaisee paljon. Kun opettaja onnistuu rakentamaan myönteisen, ennakoitavan ja osallistavan ilmapiirin, opiskelija pystyy hyödyntämään vahvuuksiaan ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.
Ratkaisukeskeinen työote ei poista haasteita, mutta se tarjoaa yhteistyötä, toivoa ja palautetta edistymisisestä, sillä pienikin askel on askel eteenpäin.
Konkreettinen tapa vahvistaa ratkaisukeskeistä arkea: lyhyt ratkaisukeskeinen keskustelu
Kolme kysymystä, joita voi käyttää missä tahansa oppimistilanteessa:
1. Mikä sujui tänään hyvin?
2. Mikä auttoi siinä?
3. Mitä pientä voisit kokeilla seuraavaksi?
Tämä kolmiosainen mini-dialogi sopii myös ryhmäkeskusteluihin ja palautekierroksiin. Se rakentaa toivoa, realistisia tavoitteita ja hallinnan tunnetta.
Lue lisää uutuuskoulutuksista ammatillisen toisen asteen henkilöstölle >>
Lähteet:
Franklin, C., Kim, J. S., & Franklin, C. (2020). Solution-Focused Brief Therapy for Students in Schools: A Review of the Outcome Literature.
Hinchey, M.C. (2015). The Implementation of SFBT with At-Risk Youth in an Alternative School Environment.
Dindar, K. (2017). Researching Social Interaction in Autism: Shifting the Focus from ‘Within Individuals’ to ‘In Interaction’.
PEICAS-tutkimus (University of Eastern Finland): Peer Interactions Involving Children with Autism Spectrum Disorder in Inclusive Classrooms.
