{"id":7636,"date":"2018-11-12T08:45:00","date_gmt":"2018-11-12T06:45:00","guid":{"rendered":"https:\/\/helsinki-hyplus.fi-r.seravo.com\/millaista-on-ratkaisukeskeinen-johtaminen-ja-esimiestyo\/"},"modified":"2023-10-23T09:06:51","modified_gmt":"2023-10-23T06:06:51","slug":"millaista-on-ratkaisukeskeinen-johtaminen-ja-esimiestyo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/millaista-on-ratkaisukeskeinen-johtaminen-ja-esimiestyo\/","title":{"rendered":"Millaista on ratkaisukeskeinen johtaminen ja esimiesty\u00f6?"},"content":{"rendered":"<p>Ratkaisukeskeisyys on saanut alkunsa vuosikymmeni\u00e4 sitten USA:ssa terapiaty\u00f6skentelyn yhteydess\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ratkaisukeskeisen ty\u00f6skentelyn taustalla vaikuttavat systeemiteoria, kybernetiikka sek\u00e4 sosiaalinen konstruktionismi. Kaikissa n\u00e4iss\u00e4 on v\u00e4lj\u00e4sti tulkittuna jotain samankaltaista.<\/p>\n<h2><strong>Ratkaisukeskeisyyden teoreettiset l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/strong><\/h2>\n<p><strong>Systeemiteoria<\/strong>, jonka kehitt\u00e4j\u00e4 on it\u00e4valtalainen biologi Ludwig von Bertalanffy, on tuonut ratkaisukeskeisyyteen n\u00e4k\u00f6kulman, jonka mukaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi perhe, ty\u00f6tiimi tai ty\u00f6yhteis\u00f6 voidaan n\u00e4hd\u00e4 rakennelmana, jossa yhteen osaan vaikuttaminen vaikuttaa koko systeemiin.<\/p>\n<p><strong>Kybernetiikan<\/strong> (systeemiteorian osateoria) vaikutuksena ratkaisukeskeisyyteen voi pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 asioita ei tulkita, vaan havainnot ovat p\u00e4\u00e4telmien pohjana. Ratkaisukeskeisyyden perusfilosofiassa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi hyvin tutuissa lausahduksissa: \u00e4l\u00e4 korjaa sit\u00e4, mik\u00e4 toimii tai tee lis\u00e4\u00e4 toimivia asioita.<\/p>\n<p>Suomalaiseen ratkaisukeskeisyyteen on tullut paljon vaikutteita <strong>sosiaalisesta konstruktionismista<\/strong>, jonka perusajatuksena on, ett\u00e4 todellisuus on aina sosiaalinen ja kielellinen rakennelma siit\u00e4, mit\u00e4 olemme kokeneet. Filosofi Ludwig Wittgensteinin ajattelussa kielt\u00e4 kuvataan toimintana ja kielen oppiminen tarkoittaa muun muassa sit\u00e4, ett\u00e4 kielen avulla ihminen oppii toimimaan yhteis\u00f6iss\u00e4. Kieli kertoo ihmisen maailmasta ja kielen avulla Wittgensteinin mukaan kuvataan tosiasioita.<\/p>\n<p>Australiasta l\u00e4ht\u00f6isin oleva <strong>narratiivisuus<\/strong> eli tarinallisuus alkoi vaikuttaa ratkaisukeskeisyyteen 1980-luvulta l\u00e4htien. Narratiivisuuden mukaan ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ajatellaan tarinana, jota ihminen itse j\u00e4sent\u00e4\u00e4 tulkitsemalla tekemi\u00e4\u00e4n valintoja ja kokemiaan kokemuksia. Ihminen voi siis valita, millaisen tulkinnan valinnoilleen ja kokemuksilleen antaa: ongelma el\u00e4\u00e4 ongelmalliseksi tulkitussa tarinassa ja ratkaisu el\u00e4\u00e4 mahdollisuuksien ja uusien n\u00e4k\u00f6kulmien tulkinnassa.<\/p>\n<p>NLP:n eli <strong>neurolingvistisen ohjelmoinnin<\/strong> perusteet ovat samoissa teorioissa kuin ratkaisukeskeisyydenkin. 1970-luvun alussa USA:ssa kielitieteilij\u00e4 John Grinder ja psykologian opiskelija Richard Bandler kiinnostuivat tutkimaan, miksi osa terapeuteista onnistuu ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n erityisen hyvin. Tutkimusten perusteella syntyi k\u00e4site mallittaminen (=analysoidaan hyv\u00e4ksi havaittua toimintatapaa siten, ett\u00e4 samaa tapaa voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muissa yhteyksiss\u00e4). NLP:n ajattelun mukaan sanat eiv\u00e4t kuitenkaan koskaan kuvaa toimintaa tai keski\u00f6ss\u00e4 olevaa asiaa t\u00e4ydellisesti, ne pystyv\u00e4t kuvaamaan vain yht\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa todellisuudesta.<\/p>\n<blockquote><p>\u201dOngelmakeskeinen kieli synnytt\u00e4\u00e4 ongelmia ja ratkaisukeskeinen kieli tuottaa ratkaisuja.\u201d<br \/>\n\u2013 Steve de Shazer<\/p><\/blockquote>\n<h2><strong>Ihmisten johtamisen ihanuus<\/strong><\/h2>\n<p>Sanotaan, ett\u00e4 ihmisten johtaminen on kaikista johtamisteht\u00e4vist\u00e4 vaikein ja riskipitoisin. Ihmisten tuloksellisen johtamisen haasteellisuus tuntuu olevan jossain m\u00e4\u00e4rin ristiriidassa sen kanssa, miten v\u00e4h\u00e4n organisaatioissa kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota johtamistaitoihin tai mink\u00e4 verran esimiehill\u00e4 on aikaa ihmisten johtamiseen.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4\u00e4n ihmisten johtamiseen kuuluvat ainakin seuraavat tekij\u00e4t:<\/p>\n<ul>\n<li>luottamuksen rakentaminen<\/li>\n<li>positiivinen asenne<\/li>\n<li>kiinnostus ihmisten kehitt\u00e4miseen<\/li>\n<li>kyky n\u00e4hd\u00e4 olennainen<\/li>\n<li>halu saada asioita aikaan.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Robert Greenleaf on lanseerannut k\u00e4sitteen palveleva johtaminen, jossa keskeisen\u00e4 johtajaa motivoivana tekij\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n johdettavien hyvinvointia ja kukoistusta. Palvelevan johtajan punainen lanka ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n on se, ett\u00e4 oma ty\u00f6ryhm\u00e4 tai tiimi voi onnistua ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja saavuttaa asetetut tavoitteet. Lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t kehittyv\u00e4t omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja voivat kasvaa my\u00f6s ihmisin\u00e4.<\/p>\n<p>Palvelevan johtamisen idea on ihmisten aito kohtaaminen ja kuuntelu \u2013 my\u00f6t\u00e4tunto itse\u00e4 kohtaan ja l\u00e4sn\u00e4olon taidot ovat t\u00e4ss\u00e4 erinomaisia v\u00e4lineit\u00e4. Johtajalta odotetaan l\u00e4sn\u00e4oloa ja huomaamista, kyky\u00e4 ottaa vastaan tunteita eik\u00e4 piiloutua niilt\u00e4 prosessien tai oman esimiehen taakse.<\/p>\n<p>Varsinkin kriiseiss\u00e4 ihmisill\u00e4 on usein p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 pinnalla tunteet. Johtajan ei pit\u00e4isik\u00e4\u00e4n l\u00e4hte\u00e4 heti korjaamaan korjattavaa vaan h\u00e4nen olisi kyett\u00e4v\u00e4 ensin kohtaamaan ty\u00f6ntekij\u00f6idens\u00e4 tunteet. Korjaamisen aika tulee sen j\u00e4lkeen, kun ihmisill\u00e4 on mahdollisuus k\u00e4sitell\u00e4 kriisi\u00e4 ja pahin tunnekuohu on laantunut.<\/p>\n<p>My\u00f6t\u00e4tuntoinen johtaja on sinut johtajuutensa kanssa eik\u00e4 pelk\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmisyytt\u00e4\u00e4n. My\u00f6t\u00e4tuntoinen, palveleva johtajuus tuo mukanaan hyvi\u00e4 asioita koko ty\u00f6yhteis\u00f6lle: se lis\u00e4\u00e4 tunnetta ty\u00f6n hallinnasta ja merkityksellisyydest\u00e4, vahvistaa onnistumisen kulttuuria, toinen toistensa auttamista, lis\u00e4\u00e4 tahtoa kantaa vastuuta ja saavuttaa tavoitteita.<\/p>\n<h2><strong>Ratkaisukeskeisyys johtamisessa <\/strong><\/h2>\n<p>Suomeen ratkaisukeskeisyys tuli 1970-luvulla, mink\u00e4 j\u00e4lkeen l\u00e4hestymistapa on saanut lis\u00e4\u00e4 tuulta alleen. Suomenkielinen nimi ratkaisukeskeisyys valittiin 1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, tosin sen rinnalla n\u00e4kee puhuttavan my\u00f6s voimavarakeskeisyydest\u00e4.<\/p>\n<p>Asiaa tuntemattomille nimi ratkaisukeskeisyys saattaa johtaa virhetulkintaan. Saatetaan ajatella, ett\u00e4 kyse on valmiiden ratkaisujen tarjoamisesta ty\u00f6yhteis\u00f6lle. N\u00e4in ei kuitenkaan ole, vaan kyse on ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senten omien tavoitteiden ja n\u00e4k\u00f6kulmien etsimisest\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ratkaisukeskeisyytt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n jo iso joukko ammattilaisia, valmentajia, kouluttajia, ty\u00f6nohjaajia ja terapeutteja. Alkujaan terapiaty\u00f6st\u00e4 liikkeelle l\u00e4htenyt ratkaisukeskeisyys on ajan mittaan laajentunut varsin monille alueille. Esimerkiksi Ben Furman ja Tapani Ahola ovat onnistuneesti kehitt\u00e4neet ratkaisukeskeisyytt\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n hyvinvoinnin tarpeisiin.<\/p>\n<p>Johtamisessa ja esimiesty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ratkaisukeskeisyytt\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 hyvin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisen\u00e4 strategiana niin ongelmatilanteissa kuin ty\u00f6yhteis\u00f6jen kehitt\u00e4misess\u00e4kin. Ratkaisukeskeisyys on my\u00f6s tapa ajatella ja katsoa (ty\u00f6)maailmaa.<\/p>\n<h2><strong>Tapoja ratkaisukeskeisen ajattelun hy\u00f6dynt\u00e4miseen esimiesty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n<p>Esimies voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ratkaisukeskeisen eli ratkes-ajattelun keskeisi\u00e4 piirteit\u00e4 muun muassa seuraavilla tavoilla:<\/p>\n<ul>\n<li>Tulevaisuuteen suuntautuneisuus ja toiminnan tavoitteellisuus: voimavarat, onnistumiset ja toiveikkuus ovat keski\u00f6ss\u00e4.<\/li>\n<li>Edistys tapahtuu useimmiten pienin askelin: huomio kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 pieniin onnistumisiin ja edistysaskeliin.<\/li>\n<li>Tasaveroisuus ja yhteisty\u00f6: ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4seniin suhtaudutaan arvostavalla silm\u00e4ll\u00e4 ja kuulevalla korvalla.<\/li>\n<li>Arvostus: kuunnellaan, arvostetaan toisten ajatuksia ja tapaa toimia, kunnioitetaan my\u00f6s omia arvoja.<\/li>\n<li>My\u00f6nteisyys, leikillisyys, huumori: keskityt\u00e4\u00e4n vahvuuksiin, ep\u00e4onnistuminen onkin oppimista tulevaa varten, huumorilla p\u00e4\u00e4see pitk\u00e4lle.<\/li>\n<li>Ongelmiin on useita vaihtoehtoisia ratkaisuja: tavoitteisiin voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 monia reittej\u00e4 pitkin, ei ole vain yht\u00e4 totuutta.<\/li>\n<\/ul>\n<figure id=\"attachment_10392\" aria-describedby=\"caption-attachment-10392\" style=\"width: 231px\" class=\"wp-caption alignright\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-10392\" src=\"\/2018\/11\/kiuru-ahvonen_tuula-231x300.jpg\" alt=\"Kuvassa Tuula Kiuru-Ahvonen\" width=\"231\" height=\"300\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-10392\" class=\"wp-caption-text\">Tuula Kiuru-Ahvonen<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kirjoittaja <strong>Tuula Kiuru-Ahvonen<\/strong> (Luotain Consulting Oy) toimii syksyll\u00e4 2018 kouluttajana Ratkaisukeskeiset menetelm\u00e4t ty\u00f6yhteis\u00f6n johtamisessa \u2011moduulissa, joka on osa HY+:n toteuttamaa ja Lahden kaupungin Sivistyksen palvelualueen tilaamaa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkil\u00f6st\u00f6koulutusohjelmaa Johtaja luotsina uudistumisen ja uudistamisen prosesseissa. Kiuru-Ahvonen on Luotain Consulting Oy:n ty\u00f6nohjaaja ja esimiesten sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6jen valmentaja, VTM, ratkaisukeskeinen valmentaja, ty\u00f6nohjaaja STOry, johdon ty\u00f6nohjaaja Master CSLE sek\u00e4 mindfulness-ohjaaja. H\u00e4nell\u00e4 on yli 30 vuoden kokemus ty\u00f6yhteis\u00f6jen johtamisesta ja kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<p>Nopea ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n uudistumisen maailma haastaa meit\u00e4 uudistumaan niin yksil\u00f6in\u00e4 kuin organisaatioinakin. Lue, miten ratkaisukeskeisyytt\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 jopa <a href=\"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/ratkaisukeskeisyys-tulevaisuuden-tekijan-metataito\/\">tulevaisuuden tekij\u00e4n metataitona<\/a>.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ratkaisukeskeisyys on saanut alkunsa vuosikymmeni\u00e4 sitten USA:ssa terapiaty\u00f6skentelyn yhteydess\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ratkaisukeskeisen ty\u00f6skentelyn taustalla vaikuttavat systeemiteoria, [&hellip;]<\/p>","protected":false},"author":3,"featured_media":8264,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[49],"tags":[],"class_list":["post-7636","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7636","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7636"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7636\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8263,"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7636\/revisions\/8263"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8264"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7636"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7636"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7636"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}