Maailman tietom\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa\u00a0alati kiihtyv\u00e4\u00e4 vauhtia. IBM:n mukaan 90 % kaikesta ihmiskunnan tuottamasta datasta on syntynyt viimeisen kahden vuoden aikana, ja pian olemme tilanteessa, jossa datam\u00e4\u00e4r\u00e4 kaksinkertaistuu 12 tunnin v\u00e4lein.<\/p>\n
Vaikka tieto lis\u00e4\u00e4ntyy, kykymme vastaanottaa sit\u00e4 pysyy ennallaan. Silm\u00e4mme ja aivomme toimivat edelleen samoin kuin lajimme ensimm\u00e4isill\u00e4 edustajilla satoja tuhansia vuosia sitten. Siksi tarvitsemme v\u00e4lineit\u00e4 auttamaan olennaisen esiin kaivamisessa. Vaikka tietokoneet auttavat datan analysoinnissa, tarvitaan aina ihminen tekem\u00e4\u00e4n lopullinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s siit\u00e4, mik\u00e4 aineistossa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Yksi tehokkaimmista ty\u00f6kaluista oivallusten synnytt\u00e4miseen on visualisointi. Se auttaa hahmottamaan aineiston rakennetta ja muodostamaan nopean, intuitiivisen kokonaiskuvan monimutkaisestakin ilmi\u00f6st\u00e4. Ei siis ihme, ett\u00e4 esimerkiksi infografiikan laatiminen esitysten tueksi ja tilastokuvioiden tekeminen taulukkolaskentaohjelmalla ovat monien tietoty\u00f6l\u00e4isten arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Yh\u00e4 useampi organisaatio tunnistaa visualisoinneille my\u00f6s uusia k\u00e4ytt\u00f6kohteita. Interaktiiviset visualisoinnit tarjoavat tehokkaan tavan viesti\u00e4 organisaation toiminnasta t\u00e4rkeille sidosryhmille. Hyvin laadittu infografiikka p\u00e4rj\u00e4\u00e4 kilpailussa huomiosta sosiaalisessa mediassa.<\/p>\n
Innostus visualisointien ja infografiikkojen laatimiseen on perusteltua, mutta riskin\u00e4 on, ett\u00e4 hypen keskell\u00e4 p\u00e4\u00e4see unohtumaan, mit\u00e4 varten visualisointeja lopulta tehd\u00e4\u00e4n. Tarkoitushan on \u201dtuottaa ymm\u00e4rryst\u00e4, ei kuvia\u201d, kuten tietojenk\u00e4sittelytieteilij\u00e4 Ben Shneiderman on osuvasti asian muotoillut. Visualisoinnit eiv\u00e4t sovi kaiken tiedon esitt\u00e4miseen eiv\u00e4tk\u00e4 kaikkiin k\u00e4ytt\u00f6tilanteisiin. Havaintotutkimus on my\u00f6s osoittanut, ett\u00e4 toiset visuaaliset esitt\u00e4misen tavat ovat objektiivisesti parempia tiedon v\u00e4litt\u00e4miseen kuin toiset.<\/p>\n
Suomalaiset korkeakoulut ovat her\u00e4nneet varsin hitaasti visualisointiosaamisen kasvaneeseen kysynt\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n vuoksi osaavien tekij\u00f6iden l\u00f6yt\u00e4minen ei ole helppoa, vaikka tarvetta olisi melkein alalla kuin alalla. Tilanne on onneksi nyt muuttumassa ja t\u00e4ydennyskoulutus tarjoaa v\u00e4yl\u00e4n taitojen kehitt\u00e4miseen my\u00f6s jo tukevasti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtyneille.<\/p>\n