{"id":11675,"date":"2022-03-30T11:09:42","date_gmt":"2022-03-30T08:09:42","guid":{"rendered":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/?p=11675"},"modified":"2024-06-26T10:44:02","modified_gmt":"2024-06-26T07:44:02","slug":"inkluusio-koulussa-ja-paivakodissa-osallistava-oppimis-ja-kasvatusyhteiso","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/inkluusio-koulussa-ja-paivakodissa-osallistava-oppimis-ja-kasvatusyhteiso\/","title":{"rendered":"Inkluusio koulussa ja p\u00e4iv\u00e4kodissa \u2013 osallistava oppimis- ja kasvatusyhteis\u00f6"},"content":{"rendered":"<p><strong>Inklusiivisen opetuksen ja kasvatuksen kysymykset ovat ajankohtaisia kouluissa ja p\u00e4iv\u00e4kodeissa, ja niihin pureutuminen vaatii koko ty\u00f6yhteis\u00f6n panostusta. Kasvatus- ja opetusalalla inkluusio tai inklusiivisuus voidaan tulkita ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 hyvin monenlaisella tavalla. Olennaisesti inkluusion toteutumiseen koulu- tai p\u00e4iv\u00e4kotiyhteis\u00f6ss\u00e4 vaikuttavat toimintakulttuuri ja johtaminen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>24.3.2022 j\u00e4rjestetyss\u00e4 <a href=\"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/hyplusdigiaamu-inkluusio\/\" data-type=\"URL\" data-id=\"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/hyplusdigiaamu-inkluusio\/\">HY+digiaamussa<\/a> inkluusiota pohdittiin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Aihetta alustivat Helsingin yliopiston kasvatustieteellisest\u00e4 tiedekunnasta tutkijatohtori&nbsp;<strong>Raisa Ahtiainen<\/strong> ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija&nbsp;<strong>Kirsi-Marja Heikkinen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 inkluusio tarkoittaa opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa?<\/h2>\n\n\n\n<p>Raisa Ahtiainen viittaa inkluusion k\u00e4sitteen alkul\u00e4hteen\u00e4 YK:n vuoden 1994 Salamancan julistukseen, jossa vaadittiin vammaisten henkil\u00f6iden oikeutta opetukseen tavallisissa koululuokissa. Nyky\u00e4\u00e4n inkluusio pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n paljon muutakin.<\/p>\n\n\n\n<p>Inkluusion m\u00e4\u00e4ritelmiss\u00e4 on Ahtiaisen mukaan eroja niin kansainv\u00e4lisell\u00e4, kansallisella kuin yksil\u00f6tasollakin. H\u00e4n toteaa, ett\u00e4 Suomessa inkluusio n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein pyrkimyksen\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tukitoimia lapsille ja nuorille, joilla on haasteita tai tarpeita oppimiseen tai k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen liittyen.<\/p>\n\n\n\n<p>Kansainv\u00e4lisell\u00e4 tutkimuskent\u00e4ll\u00e4 inkluusio n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Ahtiaisen mukaan viel\u00e4 laajemmin: Inklusiivinen koulu ja kasvatusymp\u00e4rist\u00f6 on avoin ja tukee kaikkien oppijoiden moninaisuutta. Moninaisuus rakentuu esimerkiksi kielest\u00e4, sosioekonomisesta taustasta, maailmankatsomuksesta, sukupuoli-identiteetist\u00e4, seksuaalisesta suuntautumisesta, vammaisuudesta sek\u00e4 osaamisen ja oppimisen kyvykkyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4ht\u00f6kohtana t\u00e4llaisessa laajemmassa inklusiivisuusk\u00e4sityksess\u00e4 ovat perusopetuksen tai varhaiskasvatuksen aikuiset, Ahtiainen toteaa. Perusta inklusiivisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n kehitt\u00e4miselle on siis aikuisyhteis\u00f6ss\u00e4, mist\u00e4 erilaiset k\u00e4yt\u00e4nteet, uskomukset ja tavat puhua l\u00e4htev\u00e4t levi\u00e4m\u00e4\u00e4n koko koulu- tai varhaiskasvatusyhteis\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p>Ahtiaisen mukaan keskeinen piirre inklusiivisessa yhteis\u00f6ss\u00e4 on se, ett\u00e4 kaikki sen j\u00e4senet tulevat kuulluiksi ja heit\u00e4 kunnioitetaan. Yhteis\u00f6n j\u00e4seniksi miellet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 rehtori tai varhaiskasvatusyksik\u00f6n johtaja, opettajat ja muu henkil\u00f6kunta, lapset ett\u00e4 heid\u00e4n huoltajansa.<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dJokainen yhteis\u00f6n j\u00e4sen on oikeutettu saamaan tukea omalle kehitykselleen sek\u00e4 oppimiselleen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa niin aikuisia kuin lapsiakin t\u00e4ss\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4\u201d, Ahtiainen korostaa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Arvojen, arvostusten ja ty\u00f6n tekemisen merkitysten vaikutus inkluusioon<\/h2>\n\n\n\n<p>Kirsi-Marja Heikkinen nostaa esiin koulu- tai varhaiskasvatusyhteis\u00f6n ty\u00f6- ja toimintakulttuurin vaikutusta inkluusioon ja siihen, miten inkluusio yhteis\u00f6ss\u00e4 k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4sitys inkluusiosta muovautuu Heikkisen mukaan yhteis\u00f6n vuorovaikutuksessa, ja se on sidoksissa paikkaan, aikaan ja ihmisiin, jotka yhteis\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t. Ty\u00f6kulttuuri ilment\u00e4\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n arvoja, arvostuksia ja ty\u00f6n tekemisen merkityksi\u00e4, jotka vaikuttavat puolestaan inkluusion toteutumiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Heikkisen mukaan ihmis- ja oppimisk\u00e4sityksemme vaikuttavat siihen, miten kasvatusta ja opetusta j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n koulu- tai p\u00e4iv\u00e4kotiyhteis\u00f6ss\u00e4. \u201dSe kertoo siit\u00e4, mik\u00e4 on meille arvostettavaa ja merkityksellist\u00e4 tavassa opettaa ja kasvattaa\u201d, h\u00e4n toteaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Heikkinen t\u00e4hdent\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s ihmisten henkil\u00f6kohtaiset taustat, arvot ja kokemukset vaikuttavat siihen, millaisiksi pedagogiset k\u00e4yt\u00e4nteet ja ty\u00f6tavat yhteis\u00f6ss\u00e4 muotoutuvat. H\u00e4n mainitsee niin sanotut ammattilaissukupolvet, joilla voi olla erilaiset henkil\u00f6kohtaiset arvot ja k\u00e4sitykset opetus- ja kasvatusty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos eri ammattilaissukupolvilta halutaan saada kaikki potentiaali irti, tulisi Heikkisen mukaan keskitty\u00e4 yhteisen n\u00e4kemyksen rakentamiseen ja pyrki\u00e4 poimimaan eri sukupolvien k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 hyv\u00e4t puolet. Tarkoitus ei ole muokata ty\u00f6t\u00e4 vain yhteen suuntaan, vaan rakentaa kaikille sukupolville merkityksellinen ty\u00f6kokonaisuus.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuten Heikkinen tuo esiin, merkitykset ja arvostukset ovat usein tiedostamattomia, ja siksi muodostuu totunnaistuneita ja automatisoituneita tapoja, joiden taustalta syit\u00e4 ja merkityksi\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tunnisteta. Koulu- tai varhaiskasvatusyhteis\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t eiv\u00e4t siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 tiedosta, miksi esimerkiksi joitain tiettyj\u00e4 pedagogisia toimintatapoja noudatetaan.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 inkluusion johtamisessa onkin Heikkisen mukaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niin sanotun piilokulttuurin mekanismeja ja k\u00e4yd\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 arvokeskustelua, jonka kautta tiedostamattomiin merkityksiin ja arvostuksiin voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Inkluusion johtaminen<\/h2>\n\n\n\n<p>Inkluusion johtaminen voi olla haastavaa, jos totutuista toimintatavoista luopuminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vastarintaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Muutoksen kyseenalaistamisesta voi kuitenkin olla my\u00f6s hy\u00f6ty\u00e4, jos sen ansiosta syntyy hyv\u00e4\u00e4 keskustelua ja asiaa saadaan k\u00e4sitelty\u00e4 rakentavasti, Ahtiainen toteaa. T\u00e4ll\u00f6in keskustelu toimii osana yhdess\u00e4 kehitt\u00e4misen prosessia.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on Ahtiaisen mukaan k\u00e4sitell\u00e4 my\u00f6s syit\u00e4, mist\u00e4 vastustus tai kritiikki johtuvat, sill\u00e4 hyvin monenlaiset asiat voivat vaikuttaa siihen, miten muutokseen suhtaudutaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Unescon vuoden 2021 suositukset siit\u00e4, miten inkluusiota johdetaan, liittyv\u00e4t Heikkisen mukaan <em>collaborative leadership<\/em> -ajatteluun. \u201dInkluusion johtaminen on ihmisten johtamista\u201d, h\u00e4n toteaa viitaten suosituksiin, joissa puhutaan my\u00f6s vastuun kantamisesta ja jakamisesta koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n jokaisella johtamisen tasolla. Merkityksellisiksi t\u00e4ss\u00e4 mallissa nousevat arvojohtaminen ja strateginen johtaminen.<\/p>\n\n\n\n<p>Heikkinen n\u00e4kee johtajan moraalisena suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4, joka osoittaa teoillaan ja puheellaan, miten tulisi toimia. Lis\u00e4ksi inkluusion johtamisessa on h\u00e4nen mukaansa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata johtaa muutosta ja luoda osallistavaa, inkluusion arvoihin perustuvaa toimintakulttuuria dialogin kautta.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Teksti: Saara Kankainen<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Haluatko tukea oppilaitoksesi tai varhaiskasvatusyksikk\u00f6si inkluusion johtamiseen?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>HY+ tarjoaa koulutusalan johtamisen huippuasiantuntijoiden tiedon ja tuen organisaatiosi johtamisen, esihenkil\u00f6ty\u00f6n ja toimintakulttuurin kehitt\u00e4miseen. Valmennuksen sis\u00e4lt\u00f6, toteutusmuoto ja laajuus r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4\u00e4n organisaationne tarpeiden mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/tilauskoulutukset\/opetus-ja-oppiminen\/oppilaitosten-johtaminen\/\" data-type=\"URL\" data-id=\"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/tilauskoulutukset\/opetus-ja-oppiminen\/oppilaitosten-johtaminen\/\">Tutustu esimerkkeihin opetusalan johtamisen tilauskoulutuksistamme.<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Inklusiivisen opetuksen ja kasvatuksen kysymykset ovat ajankohtaisia kouluissa ja p\u00e4iv\u00e4kodeissa, ja niihin pureutuminen vaatii koko [&hellip;]<\/p>","protected":false},"author":9,"featured_media":21951,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[49],"tags":[],"class_list":["post-11675","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11675","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11675"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11675\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":21703,"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11675\/revisions\/21703"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media\/21951"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11675"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11675"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11675"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}