Kestävyys ja siihen liittyvä osaaminen on kriittisen tärkeää juuri nyt, ja kestävyysosaamisen merkitys tulee entisestään korostumaan tulevaisuudessa. Tämä on viimeaikaisen keskustelun myötä käynyt varmasti selväksi lähestulkoon kaikissa yrityksissä ja organisaatioissa. Ymmärretäänkö kestävyysosaaminen kuitenkaan kaikkialla aina samalla tavalla ja mitä se oikeastaan edes tarkoittaa? Miten organisaatioihin saadaan lisää kestävyysosaamista?
Kuten 20.10.2020 järjestetyssä HY+digiaamussa kävi ilmi, kestävyys on teemana hyvin monisäikeinen eikä ollenkaan yksiselitteinen, mutta siitäkin huolimatta sellainen asia, johon kaikkien meidän on pystyttävä paneutumaan. Kokonaan verkossa toteutetun tilaisuuden aiheena oli kestävyys organisaation voimavaraksi, joka on myös Helsingin yliopiston uuden monitieteisen koulutuskokonaisuuden pääteema.
Organisaatioiden kestävyys lähtee johtamisesta
Yksi tyypillinen väylä, jonka kautta kestävyysasioita aletaan organisaatioissa usein lähestyä, on vastuullisuusviestintä.
HY+digiaamussa puheenvuoron pitäneen Helsingin yliopiston työelämäprofessorin Outi Ihanainen-Rokion mukaan etenkin viestijät ovat niitä, jotka tuskailevat vastuullisuus- ja kestävyysteemojen kanssa. Kaikkia näkökulmia pitäisi pystyä ymmärtämään ja muistaa ottaa ne myös aina viestinnässä huomioon – toisin sanoen myötäillä kaikkia olemassa olevia näkökulmia.
Kompromissien tekeminen ja kultaisen keskitien kulkeminen on kuitenkin mahdotonta, Ihanainen-Rokio huomauttaa. Hänen mukaansa meitä haastetaan jatkuvasti tekemään valintoja, mikä tekee tilanteesta monen organisaation näkökulmasta hyvin paradoksaalisen.
Kestävyys- ja vastuullisuusasiat ja niihin liittyvät konkreettiset toimet organisaatiossa ovatkin paljon laajempia kuin pelkästään viestinnällisiä. Niin sanottu kissa pitäisi siis nostaa muidenkin kuin viestintävastaavien työpöydille.
Miten sitten voidaan tehdä ja mistä aloittaa? Ihanainen-Rokio esittelee viisi keskeistä elementtiä kestävämpään työelämään: joustava ja sopeutuva suunnittelu, erilaisuuden viljeleminen, aktiivinen oppiminen, merkityksen rakentaminen ja terve johtaminen. Näistä viimeistä hän pitää erityisen kiinnostavana.
Terveellä johtamisella tarkoitetaan Ihanainen-Rokion mukaan inhimillisten voimavarojen oikeanlaista käyttämistä ja sitä, että johtaminen tapahtuu hyvinvointia edistävästi. ”Mennään aika lähelle sellaista ihmisläheistä ja yhteistyöhön pohjautuvaa osaamispalettia”, hän pohtii.
Kestävyysosaamisen edistäminen käynnistyykin siis johdon toiminnasta, eikä esimerkiksi vastuullisuusviestinnän suunnittelusta. Kun organisaatiossa oikeasti pyritään toimimaan kestävästi ja vastuullisesti, on niistä myös helpompi viestiä.
Kuten Ihanainen-Rokio toteaa, johtotehtävissä toimivien kannattaa lähteä liikkeelle tämän hetken osaamisesta ja tavasta johtaa. Omaa toimintaa on tarkasteltava kriittisesti, ikään kuin pienen etäisyyden päästä, ja pohdittava, palveleeko se organisaatiota, yhteiskuntaa ja koko planeettaa.
Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutin tutkimuskoordinaattori Eeva-Lotta Apajalahti tuo esiin puheenvuorossaan, että organisaatioissa mietitään yleensä sitä, miten kestävyys näkyy ulospäin, mutta se on yhtä tärkeää myös sisäisessä keskustelussa.
Parhaiten kestävyyttä voidaan hänen mukaansa toteuttaa, kun otetaan asia aktiivisesti esille työyhteisön sisällä, muodostetaan työryhmiä ja edistetään kestävyyskulttuuria kaikessa toiminnassa.
”Kestävyydessä on hyvin vahvasti läsnä se, miten kohtelemme omia työntekijöitämme organisaatiossa”, Apajalahti tähdentää. Tämä on etenkin johtoasemassa toimivien hyvä pitää jatkuvasti mielessä.
Kestävyysosaamista kartutetaan yhdessä tekemällä
Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen tutkijatohtori Laura Riuttanen toteaa puheenvuorossaan, että koulutus on yksi niistä asioista, johon panostamalla voidaan saada aikaan tarvittava muutos yhteiskunnassa kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarvitaan uusi sukupolvi, jolla on tiedot ja taidot ilmastonmuutoksen ja kestävyyskriisin ratkaisemiseksi.
Riuttanen puhuu myös osaamisesta, jota lähitulevaisuudessa tarvitaan, jotta kestävyyshaasteisiin voitaisiin vastata. Hän nostaa esiin muun muassa tieteidenvälisyyden ja monitieteisyyden, joiden avulla voidaan muodostaa kokonaisvaltaista ymmärrystä aiheesta. Lisäksi hän korostaa viestintäosaamista ja kuluttajanäkökulmaa.
Kuten Ihanainen-Rokio toteaa omassa puheenvuorossaan, ei ole enää mahdollista opetella tiedollisesti kaikkea sitä, mitä kestävyys meitä haastaa oppimaan, vaan tarvitaan ennen kaikkea yhteistyöhön perustuvaa toimintaa. Kestävyysosaamista kartutetaan muiden kanssa tekemällä ja kokeilemalla.
”Kestävä maailma rakennetaan yhdessä”, myös Riuttanen painottaa. ”Kukaan ei yksin ratkaise näitä isoja haasteita, joita meillä on edessä, vaan tarvitaan kaikkien toimijoiden välistä yhteistyötä.”
Tähän tarvitaan yhteistyömyönteistä ja kokeilunhaluista organisaatiokulttuuria, jossa vastuuta kestävyysasioista ei sysätä yksittäisen työntekijän tai tiimin huolehdittavaksi, vaan niihin pureudutaan koko työyhteisön voimin.
Kirjoittaja: Saara Kankainen
Helsingin yliopiston uusi, monitieteinen koulutuskokonaisuus pyrkii vastaamaan juuri tämän hetken kestävyys- ja vastuullisuushaasteisiin organisaatioissa. Kokonaisuus muodostuu moduuleista, joissa paneudutaan muun muassa kestävään ihmisten johtamiseen, organisaation muutoskyvykkyyden edistämiseen ja vastuullisuusviestinnän strategiseen hyödyntämiseen. Voit osallistua joko yksittäisiin koulutusmoduuleihin tai koko kokonaisuuteen. Tutustu Kestävyys organisaation voimavaraksi ‑koulutuskokonaisuuteen tämän linkin kautta!
