Mihin ihmistä tarvitaan, jos tekoäly valtaa työpaikat?

Päivitetty viimeksi:

Lukeudun niihin keski-ikäisiin, joiden nuoruuteen kuului teknologian osalta lähinnä lankapuhelin, kuvaputkitelevisio, VHS-nauhuri ja Walkmanin kasettisoitin. Lukioikäisenä sain vasta ensimmäisen kännykkäni sekä tietokoneen, jonka modeemiavusteinen internetyhteys olisi hitaudessaan saanut nykyteinin heittämään koneen ikkunasta.

Vielä yliopistossakin ollessani moni esitys tallennettiin korpulle, disketille tai cd-levylle nykyisten USB-tikkujen ja pilvipalvelujen sijaan. Kaukaisimmille ystäville läheteltiin yhä kirjeitä, koska tekstiviestien rajalliset 140 merkkiä aiheuttivat liian tiukat raamit kuulumisten ja tunneangstien avaamiselle.

Vasta aikuisiällä elämääni tulivat älypuhelimet, nopeat internetyhteydet ja sosiaalinen media sen kaikissa muodoissaan. Nykyisin Instagram ja Facebook lähettelevät minulle päivittäin kohdennettuja mainoksia ennakoiden, mitä tuotteita tai palveluja saattaisin seuraavaksi tarvita. Kaiken tämän takana on tekoäly.

On siis selvää, että teknologiakehityksen myötä tekoäly tulee koko ajan lähemmäksi ja pysyvämmäksi osaksi ihmisen arkea. Tavalla tai toisella tekoäly tulee vaikuttamaan jokaisen meidän elämään jossain vaiheessa.

Mediassa puhutaan paljon robotiikasta, koneoppimisesta, algoritmeista, tekoälystä ja erilaisista skenaarioista, joissa koneet syrjäyttävät ihmisen. Mitä tämä kaikki tekoälykiihkoilu oikeastaan tarkoittaa?

Työelämä muuttuu

Teknologiakehityksen vauhti on kiihtynyt viimeisen 10‒15 vuoden aikana valtavasti, ja nykyään huomaan joutuvani vähän väliä vuorovaikutukseen koneen kanssa. Esimerkiksi verkon asiakaspalvelussa vastassa on usein ”botti-Pirjo” ja pikaruokalassa ruokatilaukseni ottaa vastaan ihmisen sijaan automaatti. Junalippujakaan ei jonoteta enää asiakaspalvelutiskiltä, vaan ne ostetaan sovelluksella omasta älypuhelimesta.

Monessa yrityksessä otetaan silti vasta ensimmäisiä askeleita kohti tekoälyn avittamaa arkea. Tehtyjen tutkimusten ja tekoälykokeilujen perusteella on kuitenkin todettu, että tekoäly tulee väistämättä muuttamaan työelämää kolmella tavalla:

  1. Vanhoja työtehtäviä poistuu tai siirtyy koneiden tehtäväksi ja uusia työtehtäviä tulee tilalle.
  2. Tapa tehdä töitä muuttuu.
  3. Työntekijät tarvitsevat uusia työelämätaitoja pärjätäkseen työmarkkinoilla.

Näiden muutosten vuoksi jokaisen olisi tärkeää ymmärtää, mitä tekoälyllä tarkoitetaan ja miksi teknologinen kehitys mullistaa tulevaisuuden työtä niin radikaalisti.

Tekoälyn moninaisuus

Tekoälyä on monenlaista ja siihen liittyy erilaisia käsitteitä. Puhutaan koneoppimisesta, algoritmeista, neuroverkoista ja syväoppimisesta.

Median luoma kuva tekoälystä liittyy usein ihmismäisiin robotteihin tai yliälykkäisiin koneisiin, joiden kanssa voi käydä keskustelua verkossa. Pohjimmiltaan tekoälyllä kuitenkin tarkoitetaan tietokoneohjelmia, jotka eivät vain tee niille koodattuja tehtäviä, vaan osaavat itsenäisesti päätellä, ennakoida, oppia ja tehdä päätöksiä annettuun dataan liittyen.

Monessa organisaatiossa hyödynnetään jo koneoppimisen mallia. Kyseessä on tietokoneohjelma, jonka avulla pystytään ratkomaan erilaisia tehtäviä sille syötetyn datan ja algoritmien avulla. Tämä helpottaa valtavasti ihmisten työtä ja säästää aikaa, koska kone pystyy analysoimaan suurempia tietomääriä ja tekemään sen nopeammin kuin ihminen.

Näin voidaan koneen avulla poistaa mekaanisia, tiedon keräämiseen ja lajitteluun liittyviä tehtäviä ja saadaan tuotettua valmiiksi analysoitua tietoa ihmisen päätöksenteon tueksi.

Koneoppimisen lisäksi tekoälyyn liittyy myös tietoa ja erilaisia tiedonkäsittelyjärjestelmiä jouhevasti yhteen liittäviä neuroverkkoja, joiden avulla pyritään rakentamaan tekoälyä ihmisaivojen kaltaiseksi. Tällä hetkellä neuroverkkoja hyödyntävät tekoälyt pystyvät esimerkiksi analysoimaan monimutkaista videoiden informaatiotulvaa muotojen, värien, äänen ja liikkeen osalta sekä yhdistämään nämä loogiseksi johtopäätökseksi.

Tulevaisuudessa, kun tietokoneiden laskentateho kasvaa, lisääntyy myös neuroverkkoihin perustava tekoäly.

Koneoppimisen ja neuroverkkojen lisäksi puhutaan yhä enemmän myös syväoppimisesta. Syväoppimisella tarkoitetaan ohjelmaa, joka voi opettaa itse itseään. Tälle tekoälyn mallille ei siis syötetä oikeita ratkaisuja, vaan se oppii itsenäisesti tekemään oikeanlaisia asioita.

Teknologian kehittyessä joutuvat organisaatiot uudenlaisten haasteiden eteen. Rutiinitehtävät siirtyvät monelta osin varmasti koneiden hoidettavaksi, jolloin ihmisten luova panos ja vuorovaikutuksellisen tiimin merkitys korostuvat.

Paljon on kiinni myös siitä, mitä ihmiset ja työtiimit tulevat tekemään tekoälyn keräämällä ja käsittelemällä tiedolla. Kuten Antti Merilehto toteaa kirjassaan Tekoäly – matkaopas johtajalle, muutosten ytimessä on aina ihminen.

Mihin meitä ihmisiä tarvitaan?

Ajatus siitä, että työkavereiksemme tulee jatkossa yhä kehittyneempiä tekoälyllä varustettuja koneita, jotka osaavat ajatella ihmisaivojen kaltaisesti ja jotka oppivat itsenäisesti asioita, tuntuu kieltämättä hurjalta ja hämmentävältä.

Tekoälyn hyödyt eivät tule jäämään ainoastaan ajatteluun, vaan tekoäly pystyy yhdistämään tietonsa kaikkialle sekä tekemään ohjelmistonsa päivityksiä automaattisesti. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa uusin tieto tulee leviämään sekunneissa yrityksen eri tekoälyohjelmille eikä osaamisen tai tiedon päivittämiseen tarvita enää erillisiä resursseja tai järjestettyjä ohjelmistokoulutuksia.

Herääkin kysymys, mihin meitä ihmisiä jatkossa tarvitaan, jos tekoälyn nopeus voittaa ihmisen vastaavat kyvyt näin helposti? Tekoälyasiantuntijoiden viesti on kuitenkin selvä: koneet ja robotit eivät ole korvaamassa ihmisen panosta täysin, vaan ihmistä ja ihmisten osaamista tarvitaan yhä enemmän tulevaisuudessa.

Taidot, joissa ihminen peittoaa vielä koneet, liittyvät inhimillisiin taitoihin, kuten vuorovaikutustaitoihin, itsetuntemukseen, empatiaan, luovaan ajatteluun ja myötätuntoon. Kaikkia näitä taitoja tarvitaan kompleksisessa työelämässä, jossa ollaan yhä monimutkaisempien asioiden ja tehtävien äärellä.

Jos organisaatiossa keskitytään liiaksi vain tekoälytoimintojen kehittämiseen ja unohdetaan samalla kehittää ihmisten inhimillisiä taitoja, on vaarana, että tulevaisuudessa tekoäly toimii vain kollektiivisen tyhmyyden ruoskana.

Tällaisessa skenaariossa eläisimme algoritmien ja yliälykkäiden bottien käskytettävinä. Tekoäly osaisi ennakoida emotionaalisia tarpeitamme, mikä johtaisi siihen, että sortuisimme ostamaan tavaroita, joita emme oikeasti edes tarvitse.

Tekoäly on jo nyt monin tavoin ihmistä kykenevämpi, mutta ihmisen älykkyydessä korostuu se, missä kone on huono. Aivotutkija Katri Saarikivi on todennut, että toistaiseksi ihmisaivot ovat parempia nopeasti muuttuvassa ajattelussa. Ihminen on vahvoilla myös merkitysten antamisessa, suunnan näyttämisessä ja luovassa ajattelussa sekä toisen ihmisen ymmärtämisessä.

Yhä enemmän tarvitaan myös niitä taitoja, joissa ihmisaivot ovat parempia ja joita on hyvin vaikea opettaa koneelle ‒ myötätuntoa ja tunneälyä. Siksi myös ihmistaitojen kehittäminen on tärkeää.

Yhdessä olemme enemmän

Vielä on epävarmaa, mihin suuntaan teknologiat tulevaisuudessa kehittyvät ja mitkä ovat esimerkiksi eri valtioiden tarkoitusperät tekoälyn kehittämisessä ja sen hyödyntämisessä. Monille yrityksille tekoäly tarkoittaa ennen kaikkea oman toiminnan tehostamista ja työprosessien kehittämistä.

Tekoäly ei ole suora oikotie menestykseen ja parempaan tulokseen, vaan se on ennemmin tehokas työkalu, joka nopeuttaa matkaa haluttuun suuntaan.

Voidaan siis todeta, että kehittyvä teknologia, tekoäly ja automatisaatio tulevat muuttamaan työelämää jatkossakin. Koneet tulevat korvaamaan yhä enemmän mekaanisia työtehtäviä sekä perinteistä asiantuntijatyötä, mutta oikein valjastettuna ja ohjattuna tekoäly ei ole ihmisen työn tuhoava pahin painajainen, vaan tehokas ja nopea ”badass” kollega.

On selvää, että tällä hetkellä tekoälyn tuleminen ja digitalisaatio saattavat olla monelle hämmentävä mullistus, mutta kenenkään ei tarvitse kohdata sitä yksin. Tulevaisuuden työelämä tehdään yhdessä.

Kirjoittaja: Kati Tiihonen, viestinnän kehittämisen asiantuntija, HY+

Tule mukaan huippuseminaariin kuulemaan ja keskustelemaan siitä, miten sinä ja organisaatiosi voitte pysyä mukana työelämän vauhdikkaassa kehittymisessä! Ilmoittaudu 9.10. tekoälyseminaariin tästä.

 

Lähteet:

Hiila, Tukiainen & Hakola (2019) Tiimiäly – Opas muuttuvaan työelämään. Jyväskylä: Tuuma-kustannus.

Merilehto, Antti (2018) Tekoäly – Matkaopas johtajille. Helsinki: Alma Talent Oy.

Jätä kommentti

Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+

PL 53 (Fabianinkatu 32)
00014 Helsingin yliopisto

Vaihde: 0294 1911


Yhteystiedot

Meistä

Tietosuoja

HY+ Moodle


Siirry tilaamaan uutiskirje!


Koulutusta organisaatioille

Räätälöidyissä koulutuksissamme käytössänne on koko maailma. Tilaa mitä tarvitset, me toimitamme. Voit myös pyytää meiltä apua, jolloin selvitämme organisaatiosi koulutustarpeet ja ehdotamme kehittämiskohteita. Organisaatiokohtainen, vain teidän tarpeisiinne suunniteltu koulutus on keino kehittyä juuri siinä ja siellä, missä sinä tai organisaatiosi haluatte.

Koulutukset yrityksille

Koulutukset julkissektorille

Iskikö tiedonjano?

Kiinnostuitko uuden oppimisesta?
Haluatko pitää osaamisesi ajan tasalla ja virkistyä ammatillisesti?

Kyllä! Haluan lisää tietoa!

ISKIKÖ TIEDONJANO?

Kiinnostuitko uuden oppimisesta? Haluatko pitää osaamisesi ajan tasalla ja virkistyä ammatillisesti?

Pysyttele askeleen edellä ja tilaa noin kerran kuussa lähtevä uutiskirjeemme, johon on koottu tuoreinta täsmätietoa oman alasi koulutuksista ja ilmiöistä.

Kyllä! Haluan lisää tietoa!