Sote-alalla huolipuhetta on ilmassa paljon ja suuria haasteita ovat muun muassa osaajien pysyminen alalla, henkilöstön jaksaminen ja työhyvinvointi. Lähiesihenkilöt ovat omalla esimerkillään avainasemassa luomassa arvostavia, kestäviä työolosuhteita ja vahvistamassa hyvinvoinnin toimintakulttuuria.
Tässä valmennuksessa pääset tarkastelemaan sekä omaa että työyhteisösi työhyvinvoinnin tilaa. Saat kokonaiskuvan hyvinvoinnin osatekijöistä ja konkreettisista työvälineistä ja verkostoista, joiden avulla rakentaa työhyvinvointia. Tutkit ja oivallat oman jaksamisesi rajoja ja hyvinvointiisi vaikuttavia tekijöitä.
Valmennuksessa saat ajattelun ja kehittämisen tueksi teemoihin liittyvää uusinta yliopistollista tutkimustietoa. Kokemuksia ja oivalluksia pääset jakamaan vertaisryhmän kanssa.
HYÖDYT
Valmennus kokoaa yksilöllisen ja yhteisöllisen hyvinvoinnin ulottuvuudet yhteen ja auttaa hahmottamaan työhyvinvointia kokonaisuutena. Valmennus auttaa rakentamaan oman ja työyhteisön hyvinvointia ja löytämään tasapainoa työn ja muun elämän välille.
Hyvä lähiesihenkilötyö heijastuu asiakkaiden palvelukokemukseen sekä koko organisaation tarinaan ja menestykseen muuttuvassa, monimuotoisessa sote-kentässä.
Valmennuksen hyödyt sinulle ja työyhteisöllesi:
- Saat uusimman tutkimustiedon pohjalta kokonaiskuvan työhyvinvoinnin yksilöllisistä ja yhteisöllisistä tekijöistä.
- Kehität esihenkilönä käyttöösi työhyvinvointia tukevia työkaluja ja verkostoja.
- Opit arvioimaan työhyvinvointia arjessa ja hyödyntämään työhyvinvoinnin mittareiden ja kartoitusten tuloksia rakentavasti ja osallistavasti työyhteisössä.
- Pääset laatimaan sekä henkilökohtaisen että työyhteisön hyvinvointisuunnitelman ja saat ideoita, kuinka käyttää niitä työhyvinvoinnin johtamisessa.
- Hyvinvointi lisää sote-työyksikkösi vetovoimaa ja edistää työhön sitoutumista, jolloin säästät aikaa jatkuvasta rekrytointityöstä.
- Työorganisaatiosi hyötyy valmennuksessa tehtävistä konkreettisista kokeiluista ja suunnitelmista, jotka rakentavat työyhteisön mainetta välittävänä ja vastuullisena työpaikkana.
- Lopullinen hyötyjä on sote-palveluita käyttävä asiakas, joka kohtaa motivoituneen ja hyvinvoivan työntekijän.
KENELLE
Valmennus on suunnattu lähiesihenkilöinä erilaisissa sote-organisaatioissa (julkiset sote-palvelut, yritykset, yhdistykset jne.) työskenteleville, kuten palveluesihenkilöille, hoitotyön esihenkilöille, tiimivastaaville ja palvelupäälliköille. Valmennus sopii myös esihenkilöiksi aikoville, jotka eivät vielä työskentele kyseisessä tehtävässä.
Valmennuksessa käsiteltyjen asioiden viemistä käytäntöön työyhteisössä edistää, jos samasta organisaatiosta osallistuu useampi henkilö.
SISÄLTÖ
Valmennus muodostuu viidestä moduulista, joihin jokaiseen sisältyy yksi valmennuspäivä sekä etätyöskentelyä itsenäisesti, vertaisryhmässä ja omassa työyhteisössä. Valmennuksen laajuus on viisi opintopistettä.
Ennakkotyöskentely ennen ensimmäistä valmennuspäivää: Kartoitetaan työhyvinvoinnin johtamisen tilaa ja tilannetta omassa työyhteisössä. Tehtävää hyödynnetään myös tarkentamaan valmennuksen sisältöjä vastaamaan osallistujien tarpeisiin.
I Moduuli: Työhyvinvointi sote-esihenkilötyössä
Ensimmäisessä moduulissa luodaan kokonaiskuvaa työhyvinvoinnin kentästä sekä yksilöllisestä ja yhteisöllisestä hyvinvoinnista sote-alalla. Työhyvinvointia tarkastellaan olennaisena osana johtajuutta ja lähiesihenkilötyötä. Sen valossa tarkastellaan oman työyhteisön työhyvinvoinnin tilannetta ja sitä, miten työhyvinvoinnin tilasta ja sen kehitystarpeista ollaan selvillä. Lisäksi paneudutaan sote-alan työympäristön kompleksisuuden ja muutosten tuomien haasteiden vaikutuksiin omassa työssä ja työyhteisössä. Jaksolla käynnistetään henkilökohtaisen ja työyhteisön työhyvinvointisuunnitelmien rakentaminen.
Keskeisiä sisältöjä:
- Työhyvinvoinnin osatekijät – mistä työhyvinvointi rakentuu?
- Työhyvinvoinnin johtaminen esihenkilötyönä: rakenteet, työkalut ja käytännöt
- Sote-alan muutosten vaikutukset esihenkilötyöhön
- Oman työyhteisön työhyvinvoinnin tilanne ja haasteet kokonaisuutena
II Moduuli: Yksilöllinen hyvinvointi
Tässä moduulissa hahmotetaan, mistä yksilöllinen hyvinvointi rakentuu. Tarkastelemme kysymystä, miksi toiset jaksavat ja toiset väsyvät samassa työssä. Moduuli vahvistaa lähiesihenkilön keinoja ja kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Lähtökohtana on ajatus, että vain hyvinvoiva pystyy tukemaan toisten hyvinvointia.
Keskeisiä sisältöjä:
- Yksilöllisen hyvinvoinnin alueet: mielen hyvinvointi, fyysinen, sosiaalinen ja ammatillinen hyvinvointi
- Lähiesihenkilön oman hyvinvoinnin haasteet, esim. eettiset ristiriidat sote-lähiesihenkilötyössä
- Itsensä johtaminen ja rajojen asettaminen työlle
- Työkaluja oman hyvinvoinnin edistämiseen: mm. keskittyminen ja rauhoittuminen kiireessä, huolenpito aivoista, palautuminen
- Materiaaleina hyödynnetään muun muassa professori Minna Huotilaisen videoita Aivot ja työ -koulutuksesta (palautumisosaaminen, U-käyrä, resilienssi, liikunnan merkitys)
III Moduuli: Hyvinvointia tuottava esihenkilötyö
Moduulissa keskitytään esihenkilötyön ja johtamisen keinoihin vaikuttaa työhyvinvointiin. Tarkastelemme sitä, minkälainen johtajuus lisää hyvinvointia. Tarkastelun kohteena on myös oman hyvinvoinnin vaikutus työyhteisöön. Keskiössä on ihmisten johtaminen. Jaksolla kukin pääsee tarkastelemaan ja kehittämään omaa johtamistapaansa ja johtamiskäytäntöjään.
Keskeisiä sisältöjä:
- Arvostava vuorovaikutus, osallistava yhteistyö, valmentava työote, myönteisille asioille rakentaminen
- Myötätunto ja myötäinto
- Esihenkilön tietoisuus-, tunne- ja vuorovaikutustaidot
- Keskustelut (ml. kehityskeskustelut) työhyvinvoinnin tukemisen välineenä
- Näkökulmia työn organisointiin
IV Moduuli: Hyvinvoiva ja vetovoimainen työyhteisö
Neljännessä moduulissa tarkastellaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentamista moninaiseen, erilaisista ihmisistä muodostuvaan työyhteisöön. Jaksossa perehdytään tekijöihin, joista yhteisöllinen, toinen toistaan tukeva ja työntekijöille vetovoimainen työyhteisö rakentuu.
Keskeisiä sisältöjä:
- Hyvinvoivan ja vetovoimaisen työyhteisön ydintekijät: yhteisöllisyys, moninaisuuden hyödyntäminen voimavarana, kaikkien osallistaminen, toimivat suhteet, kollegiaalisuus ja vertaistuki
- Työn mitoittaminen ja työn rajoista huolehtiminen suhteessa resursseihin
- Onnistunut rekrytointi ja perehdytys
- Alan vetovoimaisuus ja työyhteisön brändi sekä myönteiset asiakaskokemukset
- Työhyvinvointikyselyt ja muut mittarit: valinta, käyttö ja muutosten aikaansaaminen
V Moduuli: Tiedosta toiminnaksi – työhyvinvointiosaaminen arjessa
Viimeisessä moduulissa kootaan valmennuksessa työstettyjä asioita kokonaisuudeksi ja omassa työssä sovellettaviksi käytännöiksi. Moduulissa tarkastellaan ja jaetaan valmennuksessa koettuja asioita, laadittuja työhyvinvointisuunnitelmia ja löytyneitä työkaluja. Moduulissa ratkotaan vielä mahdollisesti esille nousseita ongelmakysymyksiä ja jatkokehitetään laadittuja suunnitelmia ja työkaluja. Lisäksi tarkastellaan työhyvinvoinnin tukiverkostoja ja yhteistyötä niiden kanssa. Työskentely vahvistaa ja tukee kunkin seuraavia konkreettisia askelia työhyvinvoinnin rakentamisessa.
Keskeisiä sisältöjä:
- Verkostot voimavarana: yhteistyö työterveyshuollon ym. sidosryhmien ja kollegoiden kanssa
- Valmennuksessa koetun ja opitun jakaminen: laaditut työhyvinvointisuunnitelmat ja muut työkalut
- Ongelmakohtien jatkotyöstäminen ja suunnitelmien jalostaminen arkikäytäntöön
- Seuraavat konkreettiset työhyvinvoinnin vahvistamisen askeleet
TOTEUTUS
Valmennuksessa rakennetaan henkilökohtaista sekä yhteisöllistä työhyvinvointisuunnitelmaa, johon kootaan konkreettisia keinoja ja työhyvinvointityökaluja yhteisölle ja yksilöille arjen työhyvinvoinnin tueksi. Valmennuspäivissä sisältöjä käsitellään teorian kautta ja käytännönläheisesti monipuolisen työskentelyn avulla. Valmennus muodostuu viidestä yksittäisestä lähipäivästä ja niiden väliin sijoittuvasta etätyöskentelystä.
Lähipäivät järjestetään torstaina 16.2. sekä tiistaina 7.3., 28.3., 18.4. ja 9.5.2023 klo 9.00–16.00 Helsingissä (tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin). Lähipäivät sisältävät teemoihin liittyviä luentoalustuksia sekä paljon yhteistä jakamista ja toiminnallista työskentelyä.
Etäjaksoilla osallistujat syventävät osaamistaan ja rikastavat suunnitelmiaan muun työskentelyn ja materiaalin (esim. artikkelit, videot, mahdolliset webinaarit tai podcastit, rentoutusharjoitukset ym.) kautta ja tekevät pieniä ohjattuja kehittämiskokeiluja omassa työssään.
Tehtävien ja kokeilujen avulla osallistetaan myös oma työyhteisö mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tehtävät ja niistä syntyneet oivallukset kerätään valmennuksen kuluessa omaksi portfolioksi, jota myös muut työyhteisön jäsenet voivat hyödyntää.
Etätyöskentelyssä hyödynnetään Moodle-oppimisympäristöä verkostotyöskentelyn ja oppimisen tukena. Koulutuksen läpileikkaavia työkaluja ovat vertaissparraus ja -tuki.
KOULUTTAJAT
Koulutuksen johtajana ja pääkouluttajana toimii KM, organisaatiokonsultti, työnohjaaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija Birgitta Romppanen. Romppanen on taustaltaan myös sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja-kätilö ja sairaanhoidon opettaja. Hän on työskennellyt näissä tehtävissä sekä esihenkilönä että toiminnan kehittäjänä. Romppasen 25 vuoden kokemus yrittäjänä ja työelämän kehittäjänä on antanut laajan kokemuksen työelämän muutoksista haasteineen ja kehittänyt taitoa rakentaa hyvinvoivia ja yhteistyöhenkisiä työyhteisöjä.
Romppasen keskeisiä osaamisalueita ovat vuorovaikutus, yhteistyö, ohjaus- johtamistaidot sekä yksilöllinen ja yhteisöllinen hyvinvointi. Hän pitää tärkeänä itsensä ja omien rajojen tuntemista, joille itsensä johtaminen ja oman työn hallinta rakentuvat. Ihmisyyden ymmärtäminen auttaa luomaan ihmistä kunnioittavia työkäytäntöjä. Avoimella keskustelulla ja yhteistyöllä pärjää kaikissa tilanteissa. Romppasen työtapa on käytännönläheinen ja arjen toimintaa helpottava. Työote on joustava, luova, toiminnallinen ja monipuolisia menetelmiä hyödyntävä. Käytännön ratkaisujen rinnalla työskentelyssä kannustetaan kurkistamaan myös syvempiin juurisyihin.
Lisäksi moduuleissa vierailevat kouluttajina seuraavat asiantuntijat:
- Ville-Pekka Sorsa, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopiston UHealth-profiloitumisalueen sekä sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelman johtaja
- Miia Paakkanen, myötätuntotutkija, tietokirjailija, kouluttaja, Helsingin yliopisto
- Terhi Tevameri, Kehittämisasiantuntija, sote-toimiala, KEHA-keskus
- Liisa Myyry, dosentti, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
HINTA
Valmennuksen hinta on 2100 € + alv 24 %.
Osallistumismaksu laskutetaan kahdessa erässä:
1. erä 1050 € (+ alv 24 %) helmikuussa 2023
2. erä 1050 € (+ alv 24 %) huhtikuussa 2023
Hinta sisältää aamukahvit koulutuspäivinä. Osallistujat vastaavat itse matka-, majoitus- ja muista ruokailukustannuksistaan.
Pidätämme oikeuden muutoksiin.
