Luonnontieteelliset tutkinnot ovat usein yleistutkintoja, eivätkä sellaisenaan aina riitä työelämässä. Myöskään yksittäisiin osaamistarpeisiin vastaavat täydennyskoulutuskurssit eivät riitä tuottamaan sellaista monialaista osaamista, jota ympäristöongelmiin vastaaminen edellyttää. Koulutuksia suunniteltaessa onkin osattava katsoa pitkällä tähtäimellä eteenpäin.
Ympäristöasioiden merkitys kasvaa kaupungistumisen kiihtyessä sekä ilmastonmuutoksen edetessä. Elinympäristön terveellisyyteen ja haitallisten ympäristömuutosten torjuntaan liittyvät ongelmat, kuten jätehuolto, kierrätettävyys, maaperä, pohja- ja pintavesien tila, jätevesien käsittely, pienhiukkaset, melu ja säteily lisäävät tarvetta niihin liittyvien haittojen ratkaisemiseen.
Ympäristötekniikan asiantuntijat hakevat jo ratkaisuja kysymyksiin: kuinka säästämme energiaa, materiaaleja ja luonnonvaroja ja kuinka hoidamme jäte- ja vesihuollon tehokkaasti, taloudellisesti sekä elinkaariajattelun mukaisesti.
Työelämää ja yliopistoja edustavien tahojen näkemyksiä erityisosaamisen tarpeista selvitettiin keväällä ja kesällä 2010. Selvitys toteutettiin e-lomakekyselynä sekä henkilökohtaisin haastatteluin. Kukin yliopisto kartoitti tarpeita omilla alueillaan. Yliopistojen henkilökunta haastettiin pohtimaan tutkintojen sisältöjä siltä kannalta, minkälaista täydennyskoulutusta yliopistojen tulisi tarjota perustutkintojensa täydentämiseksi.
Syksyn ja talven 2010–2011 aikana hankeryhmä kokosi tarvekartoituksen tulokset ja suunnitteli yhdessä ainelaitosten ja työnantajatahojen kanssa valtakunnallisia koulutusohjelmia vastaamaan todettuun tarpeeseen. Tavoitteena oli toteuttaa osa koulutuksista uudenlaisena erityispätevyyteen tähtäävänä akateemisten oppisopimustyyppisenä koulutuksena (30 op). Rahoitusta tätä tarkoitusta varten haettiin Opetusministeriöltä. Osa koulutuksista suunniteltiin toteutettaviksi englanniksi, jotta Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet hakeutua koulutukseen.
Työelämän kansainvälisyyteen liittyvät tarpeet, kuten toimiminen globaaleilla markkinoilla, kansainvälisissä yritysverkostoissa ja kansainvälisessä koulutus-, tutkimus- tai viranomaisyhteistyössä sekä urakehityksen näkökulmat olivat myös mukana kartoituksessa.
Hanke päättyi 31.12.2012.
