Uuden vuoden l\u00e4hestyess\u00e4 kaikkialla pohditaan uusia alkuja ja tavoitteita. Yleens\u00e4 tyypillisin lupaus uudelle vuodelle on liikuntaharrastuksen aloittaminen, ja tammikuussa kuntosalit, uimahallit ja hiihtoladut t\u00e4yttyv\u00e4tkin ihmisist\u00e4 \u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n my\u00f6ten. Liikunnan aloittaminen on tietenkin hyv\u00e4 asia, mutta el\u00e4m\u00e4ntapamuutoksessa tulisi muistaa, ett\u00e4 niin kuin kehoakin, my\u00f6s mielt\u00e4 kannattaa kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Mielen kehitt\u00e4misen t\u00e4rkeys korostuu etenkin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Nopeasti tapahtuvassa muutoksessa on pysytt\u00e4v\u00e4 mukana, eik\u00e4 siin\u00e4 auta pelkk\u00e4 liikunta, vaikka se onkin t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 mielen virkeyden yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. Omaa osaamistaan ja ty\u00f6skentelytapojaan on pystytt\u00e4v\u00e4 jatkuvasti kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
T\u00f6rm\u00e4sin kiinnostavaan mielen kehitt\u00e4misen keinoon jo aikaisemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna, kun kuulin opiskelukaverini lukuhaasteesta. H\u00e4n oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt lukea 50 kirjaa vuoden aikana, mik\u00e4 tarkoittaa noin kirjaa viikossa. Juuri Twitterist\u00e4 tarkistamani tiedon mukaan kaverini on nyt lukenut 107 kirjaa t\u00e4n\u00e4 vuonna, ja vuotta on viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4kin useampi p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n
50 kirjaa vuodessa kuulostaa paljolta, mutta varmasti kannattaa. Toukokuun lopussa julkaistussa Takakansi-podcastissa kaverini kertoo saaneensa lukuhaasteestaan jo siihen menness\u00e4 esimerkiksi uusia k\u00e4sitteit\u00e4 omaan ajatteluun sek\u00e4 konkretiaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6arkeen. H\u00e4n toteaa, ett\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 ei ole luettujen kirjojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaan se, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 lukee ja pys\u00e4htyy ajattelemaan lukemaansa. Siten varmasti oppii kaikista eniten ja tulee kehitt\u00e4neeksi itse\u00e4\u00e4n lukemisen ohessa.<\/p>\n
Mit\u00e4 muita hy\u00f6tyj\u00e4 kirjojen lukemisesta saa? Kuten aivotutkija Minna Huotilainen<\/strong> kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa (julkaistu 3.12.2018), niit\u00e4 on monia. Huotilainen selitt\u00e4\u00e4 artikkelissa yhden lukemisen hy\u00f6dyn olevan tiedollisen ymm\u00e4rryksen parantaminen. T\u00e4m\u00e4 hy\u00f6ty on varmasti kaikille tervetullut etenkin juuri ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kun tietoa tulee jatkuvasti joka suunnasta.<\/p>\n Helsingin Sanomien artikkelissa nostetaan esiin my\u00f6s toinen t\u00e4rke\u00e4 seikka, miksi kirjoja kannattaa lukea: \u201dJos ei en\u00e4\u00e4 pysty lukemaan kirjaa keskeytyksett\u00e4, ja on siihen ennen pystynyt, on syyt\u00e4 huolestua, Huotilainen sanoo.\u201d Lukemalla kirjoja voi siis testata ja varmasti kehitt\u00e4\u00e4kin omaa keskittymiskyky\u00e4\u00e4n. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 on sellainen taito, jota tarvitaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n jatkuvassa viesti- ja tietotulvassa.<\/p>\n Huotilainen mainitsee artikkelissa monia muitakin lukemisen h\u00f6ytyj\u00e4, joista esille nostamisen arvoinen on esimerkiksi empatiakyvyn lis\u00e4\u00e4minen. \u201dRomaania lukiessa ihminen el\u00e4ytyy toisen ihmisen tarinaan ja tilanteeseen aivan toisin kuin esimerkiksi tietoteksti\u00e4 lukiessa\u201d, artikkelissa kerrotaan. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 empatiakyky on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Siit\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 niin esimiesty\u00f6ss\u00e4, projektien tai koko yrityksen johtamisessa kuin viestinn\u00e4ss\u00e4kin, jota organisaatioissa tekev\u00e4t kaikki.<\/p>\n Oma vuoden 2018 kirjasaldoni, josta en tosin ole pit\u00e4nyt tarkkaa kirjaa, on todenn\u00e4k\u00f6isesti laskettavissa kahden tai rehellisyyden nimiss\u00e4 varmaan l\u00e4hemm\u00e4s yhden k\u00e4den sormilla. Olen kuitenkin ollut aiemmin innokas lukija, joten pienen haasteen asettaminen uudelle vuodelle ei tunnu mahdottomalta. Vuonna 2019 voisin luvata lukevani vaikka yhden kirjan kuukaudessa, mik\u00e4 tekisi jo tusinan verran tarinoita vuodessa.<\/p>\n