{"id":31328,"date":"2026-08-19T09:34:16","date_gmt":"2026-08-19T06:34:16","guid":{"rendered":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/?p=31328"},"modified":"2026-08-19T09:42:51","modified_gmt":"2026-08-19T06:42:51","slug":"eriyttaminen-ei-tarkoita-etta-jokaiselle-pitaisi-raataloida-kaikki-erikseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hyplus.helsinki.fi\/en\/eriyttaminen-ei-tarkoita-etta-jokaiselle-pitaisi-raataloida-kaikki-erikseen\/","title":{"rendered":"Eriytt\u00e4minen ei tarkoita, ett\u00e4 jokaiselle pit\u00e4isi r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 kaikki erikseen: dosentti Lotta Uusitalo HY+:n haastattelussa"},"content":{"rendered":"

Positiivinen psykologia ja kasvun ajattelutapa tarjoavat opettajalle keinoja n\u00e4hd\u00e4 oppilas ennen kaikkea mahdollisuuksien, vahvuuksien ja kasvun kautta. Erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo muistuttaa, ett\u00e4 eriytt\u00e4misen ytimess\u00e4 eiv\u00e4t ole rajattomat yksil\u00f6lliset ratkaisut, vaan yhteinen suunta, sopiva vaihtelu ja oppilaan onnistumisen huomaaminen.\u00a0\u00a0<\/h3>\n\n\n\n

HY+: Mit\u00e4 positiivinen psykologia voi tarjota opettajalle tilanteessa, jossa oppilaiden tarpeet ovat hyvin erilaisia?<\/strong>\u00a0<\/p>\n\n\n\n

LU: <\/strong>Jokaisessa luokassa on paljon erilaisia oppijoita. Positiivinen psykologia auttaa opettajaa pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n tietoisesti sen \u00e4\u00e4relle, miss\u00e4 kukin oppija on parhaimmillaan ja mitk\u00e4 ovat h\u00e4nen vahvuutensa.\u00a0Arjessa huomio kiinnittyy helposti siihen, mik\u00e4 on kesken, mik\u00e4 ei suju tai mit\u00e4 pit\u00e4isi korjata. Silloin oppilas alkaa helposti n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 ensisijaisesti tuen tarpeidensa tai pulmiensa kautta. Positiivinen psykologia muistuttaa katsomaan my\u00f6s sit\u00e4, mik\u00e4 toimii, mik\u00e4 kannattelee ja mink\u00e4 varaan oppimista voidaan rakentaa.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

HY+: Miten opettaja voi vahvistaa kasvun ajattelutapaa oppilaissaan?<\/strong>\u00a0<\/p>\n\n\n\n

LU: <\/strong>Kasvun ajattelutavan ytimess\u00e4 on toiveikkuus. Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4onnistuminen ei ole p\u00e4\u00e4tepiste, vaan osa oppimisen matkaa. Kyse ei ole siit\u00e4, ettei vaikeuksia tulisi, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 oppilaalle avataan n\u00e4kym\u00e4 eteenp\u00e4in: t\u00e4m\u00e4 ei viel\u00e4 onnistunut, mutta t\u00e4st\u00e4 voidaan jatkaa.\u00a0\u00a0

T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s sinnikkyyteen kasvattaminen. Kaikkien kasvattajien keskeinen teht\u00e4v\u00e4 on tukea yritt\u00e4mist\u00e4 ja auttaa oppilasta n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 yksitt\u00e4inen tilanne ei m\u00e4\u00e4rit\u00e4 h\u00e4nen mahdollisuuksiaan jatkossa.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

HY+: Jos saisit antaa opettajille yhden neuvon erilaisten oppijoiden tukemiseen, mik\u00e4 se olisi?<\/strong>\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\n

LU: <\/strong>Jokaisessa oppilaassa on asioita, joiden varaan kannattaa rakentaa. Samalla h\u00e4n nostaa esiin t\u00e4rke\u00e4n ja opettajan ty\u00f6t\u00e4 helpottavan n\u00e4k\u00f6kulman: eriytt\u00e4minen ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 jokaiselle oppilaalle pit\u00e4isi tehd\u00e4 kaikki eri tavalla.\u00a0\u00a0

Opettajaa voi kuormittaa ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 jokaiselle pit\u00e4isi jatkuvasti tarjota t\u00e4ysin yksil\u00f6llisi\u00e4 ratkaisuja. Joskus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 yhteinen ydinasia, jonka kaikki oppilaat saavat ja jonka ymp\u00e4rille muu vaihtelu rakentuu.\u00a0\u00a0

Eriytt\u00e4misess\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla mahdollisuus variaatioon, mutta samalla ryhm\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ytyy olla my\u00f6s yhdist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Yhteiset tavoitteet, yhteiset projektit ja yhdess\u00e4 tekeminen vahvistavat ryhm\u00e4\u00e4n kuulumista. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 hyvinvoinnin tekij\u00e4.\u00a0
<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

HY+: Mik\u00e4 pieni asia voisi tukea oppilaiden vahvuuksia jo huomenna?<\/strong>\u00a0<\/p>\n\n\n\n

LU: <\/strong>Yksi yksinkertainen keino on kysy\u00e4 oppilaalta:\u00a0Miss\u00e4 onnistuit t\u00e4n\u00e4\u00e4n? Mik\u00e4 meni hyvin?\u00a0<\/em>Opettajan kannattaa auttaa oppilasta n\u00e4kem\u00e4\u00e4n onnistumisia my\u00f6s silloin, kun kokonaisuus ei viel\u00e4 ole valmis. Esimerkiksi v\u00e4\u00e4rin menneess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 voi olla monta kohtaa, jotka ovat oikein. Kun opettaja auttaa pilkkomaan onnistumista n\u00e4kyv\u00e4ksi, oppilas voi huomata: osasin t\u00e4h\u00e4n saakka, t\u00e4st\u00e4 voin jatkaa.

Juuri t\u00e4llaisista n\u00e4k\u00f6kulmista rakentuu koulutuksen ydinsanoma: eriytt\u00e4minen voi olla sek\u00e4 oppilasta vahvistavaa ett\u00e4 opettajan ty\u00f6t\u00e4 selkeytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kyse ei ole loputtomasta yksil\u00f6llist\u00e4misest\u00e4, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 opettaja tunnistaa olennaisen, n\u00e4kee oppilaiden vahvuudet ja rakentaa oppimiselle yhteist\u00e4, kannustavaa suuntaa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

TUTUSTU KOULUTUKSIIN AIHEESTA<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\n
Oppimista tukeva eriytt\u00e4minen<\/a><\/blockquote>