Rehtorin työ muutoksessa

Viime vuosina rehtorin työ on ollut muutoksessa. Vuonna 2013 Opetushallitus arvioi tiedotteessaan, että rehtorin työnkuvaan tulee vaikuttamaan muun muassa kuntauudistus, kouluverkon ja koulujen koon muuttuminen, oppimisympäristöjen digitalisoituminen, opetussuunnitelmien uudistukset sekä verkosto-osaamisen ja moniammatillisen työyhteisön johtamistaitojen tarve.

Tapio Lahtero on molempien Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen, Viikin normaalikoulun ja Helsingin normaalilyseon, johtava rehtori. Molempien koulujen operationaalisina johtajina toimivat asterehtorit, joita on Viikissä kolme ja Normaalilyseossa kaksi. ”Oma roolini on hallinnollinen ja näyn koulujen arjessa suhteellisen vähän”, Lahtero kertoo. Hänellä on kuitenkin kattava käsitys rehtorin työstä ja siinä tapahtuneista muutoksista.

Rehtorin työ on Lahteron mukaan muuttunut aiempaa holistisemmaksi. ”Vastuu laadukkaasta toiminnasta on tuonut mukanaan eräänlaisen rajattomuuden haasteen. On entistä vaikeampaa sanoa, mikä koulussa ei lainkaan kuuluisi rehtorin tehtäviin”, hän kuvailee.

Koska rehtorin työnkuva on muuttunut kirjavammaksi, tulisi rehtorin pystyä priorisoimaan. ”Tällaisessa toimintamaisemassa on tärkeää kyetä keskittymään keskeisiin ja pedagogisen johtamisen näkökulmasta tärkeimpiin tehtäviin”, Lahtero summaa.

Viisi vuotta sitten julkaistussa tiedotteessa Opetushallitus esitti myös, että rehtoreiden kelpoisuusvaatimuksiin lisättäisiin johtamistaito. Lahteron mukaan rehtorin tehtävän ydin ja tärkein osa-alue on nimenomaan pedagoginen johtaminen.

Opetushallituksen mukaan keskeistä pedagogista johtamista rehtoreiden näkökulmasta on opetussuunnitelman, toimintakulttuurin, visioiden ja strategioiden sekä perustehtävän täsmentämisen, toteuttamisen ja arvioinnin johtaminen. ”Rehtorin tulee vastata ennen kaikkea siitä, että koulu saavuttaa sille opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet”, Lahtero toteaa.

Laaja pedagoginen johtaminen rehtorin työssä

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta ja Aalto EE järjestävät ensi syksystä alkaen kasvatusalan johtajille ja rehtoreille uudenlaisen, Opetushallituksen rahoittaman Kasvatus- ja opetusalan johtamisen koulutuksen, jossa Lahtero toimii yhtenä kouluttajana. Koulutuskokonaisuuden laajuus on 15 opintopistettä ja yhdistettynä Opetushallinnon tutkinnon kanssa koulutus antaa erinomaiset valmiudet rehtorin tehtävässä toimimiseen.

Uudessa koulutuksessa käsitellään laajaa pedagogista johtajuutta, eli näkökulma pedagogiseen johtajuuteen on aiempaa monipuolisempi. Koulutuksessa huomioidaan koulun rakenteiden, henkilöstön ja strategisen johtamisen limittäisyys suhteessa pedagogiseen johtamiseen.

Opetushallituksen mukaan rehtorin laajan pedagogisen johtamisen tulee sisältää sekä suora että epäsuora pedagoginen johtaminen. Lisäksi Opetushallitus korostaa rehtorin johtamistyön vuorovaikutteisuutta. Opetushallitus määrittää laajan pedagogisen johtajuuden onnistumisen edellytykseksi myös jaetun johtajuuden, jolla tarkoitetaan koko henkilöstön osallistumista asioiden valmisteluun ja päätöksentekoprosessiin.

”Koulun johtaminen näyttäytyy kokonaisuutena eikä toisistaan irrallisina ja toisilleen vieraina palasina”, Lahtero kuvailee uuden koulutuskokonaisuuden näkökulmaa. ”Laaja pedagoginen johtaminen huomioi myös koulun toimintakulttuurin ja sen kehittämisen. Kulttuurisina ulottuvuuksina tarkastellaan erityisesti osaamisen johtamista ja oppijoiden yhteisöä.”

Miksi rehtorin kannattaa päivittää osaamistaan?

Niin rehtorin työ kuin koko koulujärjestelmäkin on jatkuvassa muutoksessa, missä rehtorin täytyy pysyä mukana. Siksi osaamisen päivittäminen kannattaa.

Koulutuksessa voi kasvattaa näkemyksiään siitä, mitä rehtorius on nykypäivänä. Koulutuksesta saa tukea johtamisessa kasvamiseen ja välineitä opettajien tukemiseen. Myös kollegoiden kanssa keskustelu tarjoaa uusia ideoita omaan työarkeen.

Lahtero kertoo rehtorikoulutuksen olleen Suomessa viime vuosina varsin pirstaleista ja varsinaisten yliopistollisten rehtorikoulutusten kustannusten olleen osallistujille suhteellisen korkeita. Tilanne on hänen mukaansa johtanut siihen, että kunnat ovat paljolti hankkineet rehtoreille pienimuotoisia täydennyskoulutuksia konsulteilta ja ammatillisen tason järjestäjiltä.

Uusi Kasvatus- ja opetusalan johtamisen koulutus on herättänyt paljon kiinnostusta ja ilmoittautuneita on jo runsaasti. Koulutus on yliopistollista, ja se perustuu alan uusimpaan tutkimukseen. Tämä tukee Opetushallituksen käsitystä, jonka mukaan rehtoreiden tulisi koulukohtaisessa kehittämisessä yhdistää alan tutkimustietoa käytännön työssä saatuun kokemusperäiseen tietoon.

Lahteron mukaan kaikkien työnsä kehittämisestä kiinnostuneiden rehtoreiden kannattaisi osallistua uuteen koulutusohjelmaan, ja se tarjoaa myös koulujen johtoryhmien jäsenille erinomaisen mahdollisuuden kehittää osaamistaan. ”Uskon koulutuksemme olevan vastaus pitkään muhineeseen tarpeeseen, johon on kentällä reagoitu ilahduttavan nopeasti”, Lahtero kiteyttää.

Kirjoittaja: Saara Kankainen

Kirjoitus on julkaistu alun perin Rexi-lehdessä 4.6.2018.

Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+

PL 53 (Fabianinkatu 32)
00014 Helsingin yliopisto

Vaihde: 0294 1911


Yhteystiedot

Meistä

Tietosuoja

HY+ Moodle


Siirry tilaamaan uutiskirje!


Koulutusta organisaatioille

Räätälöidyissä koulutuksissamme käytössänne on koko maailma. Tilaa mitä tarvitset, me toimitamme. Voit myös pyytää meiltä apua, jolloin selvitämme organisaatiosi koulutustarpeet ja ehdotamme kehittämiskohteita. Organisaatiokohtainen, vain teidän tarpeisiinne suunniteltu koulutus on keino kehittyä juuri siinä ja siellä, missä sinä tai organisaatiosi haluatte.

Koulutukset yrityksille

Koulutukset julkissektorille


Iskikö tiedonjano?

Kiinnostuitko uuden oppimisesta?
Haluatko pitää osaamisesi ajan tasalla ja virkistyä ammatillisesti?

Kyllä! Haluan lisää tietoa!